Liikkeenjohdon konsultti toteuttaisi sote-uudistuksen yhä vaiheittain – "Ilman verotusoikeutta ratkaisu on turha"

Liikkeenjohdon neuvonantajana työskentelevä Bo-Erik Ekström on laskenut työkseen isojen suomalaisten kuntien ja kaupunkien konsernianalyyseja. Kuluttajaosuuskunnasta tuttu asiakasomistajan näkökulma sopisi hyvin käytettäväksi myös sote-uudistuksessa. Kuva: Sanne Katainen

Liikkeenjohdon neuvonantaja Bo-Erik Ekström tarjoaa sadoissa kuntakonsernianalyyseissa soveltamaansa asukasomistajan näkökulmaa myös uusille sote-hyvinvointilalueille. B&Mansin tuottamissa sadoissa kaupunkikonsernianalyyseissa Ekströmin näkökulma on asukasomistajan, joka viime kädessä omistaa, rahoittaa ja ylläpitää kotikuntaansa palveluineen.

Vaaleilla valitut 21 hyvinvointialueen aluevaltuutetut järjestäytyvät maaliskuussa ja aloittavat valtuustojen johdolla työnsä. Aikataulun mukaan uudet sote-alueet aloittavat vuoden 2023 alusta.

Sote-alueilla palvelujen yhdistäminen ja siirto kunnista henkilöstösiirtoineen tietojärjestelmineen, sopimuksineen ja rahoituksellisine yksityiskohtineen on vasta valmisteilla. Osa työstä on aloittamistakin vailla.

Neuvonantajana Ekström ottaisi sovinnolla vuoden lisäajan vyyhdin purkamiseen.

Ekström on kirjoittanut Elinkeinoelämän valtuuskunnalle Evalle useita sote-analyyseja ja -raportteja. Ruotsin maakäräjäjärjestelmän hyvin tunteva Ekström ottaisi hyviksi todettuja ratkaisuja Ruotsista – ja vieläkin hän korjaisi toimintansa käynnistävää kotimaan sosiaali- ja terveydenhoidon järjestelmää.

Vertailun vuoksi: Ruotsissa maakäräjät ovat vastanneet terveyden- ja erikoissairaanhoidosta runsaat 150 vuotta. Sosiaalihuolto on naapuri-Ruotsissa edelleen kunnilla.

"Olen vuodesta 2013 kirjoittanut, minkälainen toimiva sote-malli olisi. Ilman verotusoikeutta ratkaisu on turha", Bo-Erik Ekström toistaa raporttiensa sanomaa.

Silloin raha ja valta pysyvät samassa. Asukas pääsee päättämään rahoittamistaan palveluista.

Valinnanvapauden Ekström toteuttaisi vaiheittain, aloittaen Ruotsin tapaan sosiaalihuollosta.

Ekström viittaa arvioihin, joiden mukaan synergiahyödyt syntyvät juuri terveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon yhdistämisestä. Ekström arvioi jo Juha Sipilän (kesk) hallituksen valmistelemaa sotea liian monimutkaiseksi hallita.

Hän esittää MT:n haastattelussa yhä uudistusta tehtäväksi vaiheittain:

"Siirtäisin ensin perusterveydenhuollon olemassa olevaan sairaanhoitopiiriin. Testataan ja organisoidaan uusi kokonaisuus. Suurimmat hyödyt syntyvät välivaiheen kautta ja otetaan vuosi lisää aikaa integroida kokonaisuus hyvinvointialueelle. Se olisi viisasta. Tässä ei pidä hosua", Ekström esittää.

Verotusoikeuskin ehtii toteutua, vaikka aluevaltuustojen ensimmäisen kolmen vuoden kauden jälkeen. Ennuste on Ekströmin henkilökohtainen. Hän arvelee, että kokonaisverotusta tarkkaan vahtivat vielä kääntyvät kannattamaan tätä.

Ruotsissa maakäräjien lukumäärä on sama 21 kuin Suomeen valittu hyvinvointialueiden luku. Väestöpohja vain on kaksinkertainen – ja verotus toimii kolmella tasolla: kunnissa, maakäräjäalueella ja valtiolla.

Ruotsissa maakäräjät keräävät tuloveroa, joka vaihtelee lääneittäin, noin 12 prosentin kummaltakin puolen. Kunnilla verotus on noin 18 prosenttia tuloista. Valtio kerää suhteellisen pienen osuuden tuloveroista, viitisen prosenttia.

Suomessa maakunnilla ei ainakaan aloitusvaiheessa ole verotusoikeutta, vaan niiden rahoitus tulee valtiolta. Suomen uudistuksessa kunnilta valtiolle ja edelleen alueille siirtyvä rahapotti on noin 20 miljardia euroa.

"Asukkaan näkökulmasta tässä pitää saada verotusoikeus alueelle."

Entä palveluiden valinnanvapaus asukkaan kannalta?

"Asukkaalle ei ole tärkeää, kuka palvelut tuottaa. Pääasia, että ne ovat saatavilla."

Ekström on hämmästellyt myös omaisuuden siirtoa koko uudistuksessa. Kunnalta viedään alueelle korvauksetta irtaimisto palvelukiinteistöistä. Kunnan taseessa olevat kuntayhtymän osuudet ovat kuin sairaanhoitopiirille sijoitettua rahaa. Kunnalle sekin tulisi reilusti korvata, kirjanpitoarvoin.

"Tässä on vielä monta asiaa, jotka tullaan korjaamaan", Ekström ennustaa.

Kiinteistöistä, terveyskeskuksista ja -asemista on kirjoitettu paljon. Ne kunnat vuokraavat siirtymävaiheessa kolmen vuoden sopimuksin hyvinvointialueelle. Tämän jälkeen riski on kiinteistönomistajan, jatkuuko sopimus.

Tämä selittää kuntien kiinteistöjen myyntejä ennen kuin koko järjestelmä on ehtinyt aloittaa.

Isoin haaste on kuitenkin hallinnon karsimisessa. Liikkeenluovutuksessa hyvinvointialueille siirtyy ensi vuoden alussa noin 173 000 työntekijää. Helsingille ja HUS-yhtymälle jäävät niiden nykyinen henkilöstö.

Alueilla ei ole irtisanomissuojaa, kuten oli ennen vuotta 2017 tehdyissä kuntafuusiossa. Johtamisosaamiselle on haastetta.

Sosiaalipalvelut Ekström jättäisi Ruotsin tapaan kuntien tehtäväksi. Sen sijaan hän kiinnittäisi alueille jatkossa myös infrastruktuuria, kuten liikennepalveluita, kuten pääkaupunkiseudulla metron. Toimivin hyvinvointialue olisikin työssäkäyntialue.

"Tästä voi tulla hyvä, kun hanke vaiheistetaan. Sosiaalihuollon olisin jättänyt kuntiin, se olisi yksinkertaistanut järjestelmää."

On mahdollista, että ainakin osalla alueista eivät tietojärjestelmien yhteensovittaminen ja kuntien nykyiset jopa 200 000 hankinta-, palvelu- ja kiinteistösopimusten siirrot valmistu ennen määräaikaa.

Vuoden kuluessa nähdään, tuleeko Ekströmin esittämää aikalisää.

Asukasomistajana kunnassa

Kuntien taloutta Kirkkonummella ja Helsingissä asuva liikkeenjohdon konsultti Bo-Erik Ekström on B&Mans-yhtiönsä kuntakonsernianalyyseissa arvioinut kaupunkeja asukasomistajan näkökulmasta.

Hän kutsuu kuntien asukkaita asukasomistajiksi soveltaen kuluttajaosuuskuntien asiakasomistaja-käsitettä. Kunnallisella toiminnalla on monia yhtäläisyyksiä juuri kuluttajaosuuskuntien kanssa.

Ekström arvelee, että vain harva asukasomistaja valitsee palveluntuottajan ideologisin perustein, julkisen tai yksityisen.

"Kuntatalouden tarkasteleminen omistajan näkökulmasta avaa myös uusia vaihtoehtoja kuntien ongelmien ratkaisemiseksi muun muassa kehittämällä ja jalostamalla kuntakonsernien laajoja omaisuusmassoja", Ekström avaa käsitettä asukasomistajat.fi-sivustollaan.

• Ruotsissa terveyden- ja sairaanhoito on 21 maakäräjäalueen vastuulla. Maakäräjät ovat toimineet jo yli 150 vuoden ajan.
• Ruotsin kunnallislaissa säädetään maakäräjien toiminnasta. Terveys- ja sairaanhoitolaissa säädetään maakäräjien ja kuntien vastuusta terveyden- ja sairaanhoidossa.
• Maakäräjien toiminta rahoitetaan suurimmaksi osaksi maakäräjäveroilla. Lisäksi maakäräjät saavat tuloja potilasmaksuista ja palveluiden myynnistä.
• Valtio avustaa toimintaa yleisillä ja tulojen perusteella suunnatuilla valtionavustuksilla. Maakäräjät ja kunnat tasaavat syntyneitä menoeriä keskenään.
• Suurin osa maakäräjien budjetista menee terveyden- ja sairaanhoitoon sekä hammashuoltoon.