Ulkoistaminen tulee kunnille kalliiksi
Sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) ulkoistaminen ei tuo säästöä, päinvastoin. Puolet kuntien sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoittaa, että palvelujen ulkoistaminen on lisännyt kustannuksia neljän viime vuoden aikana.
Vain kymmenes on säästänyt ja yhtä moni on säästänyt vain aluksi.
”Ulkoistaminen ei ratkaise kuntatalouden ongelmia”, summaa Suomen sosiaali ja terveys ry:n Sosten pääsihteeri Vertti Kiukas.
Erityisen huolestuttavaa hänestä on, ettei kunnissa osata arvioida palvelujen kilpailuttamisen kokonaiskustannuksia. Hankintojen suunnittelu, tarjouspyyntöjen laatiminen ja laadun valvominen vievät kuntien omien työntekijöiden palkallista aikaa.
Ostopalveluissa pettää myös laatu. Vaikka valtaosa kuntien sosiaali- ja terveysjohdosta pitää niiden laatua yleisesti hyvänä, yli puolet on törmännyt ongelmiin kahden viime vuoden aikana. Hiukan yli 30 000 asukkaan kunnissa ongelmia oli muita enemmän.
Ongelmat liittyvät laadun seurantaan, henkilöstön osaamiseen, palvelun yksilöllisyyteen ja asiakkaan oikeuksien toteutumiseen.
Niinpä peräti kolmannes kunnista on palannut palveluissa kunnan omaan tuotantoon, sillä sen on katsottu lisäävän sekä laatua että kustannushyötyä. Yleisimmin on palautettu eri asiakasryhmien asumispalveluja sekä lääkäri- ja terveysasemapalveluja.
Selvä enemmistö terveyskeskusjohtajista katsoo, että palvelut ovat keskittymässä isoille yksityisille palveluntuottajille ja virkamiesjohdon mielestä kehityksen estämiseksi ei ole tehty mitään.
Lautakuntien puheenjohtajien mielestä keskittymiskehitys on ollut paljon maltillisempaa. Ero voi selittyä poliitikkoportaan tiedonpuutteella eli vahvasta virkamiesvalmistelusta.
Tuoreen sosiaalibarometrin teki vuodenvaihteessa 250 sosiaali- ja terveysalan järjestön kattojärjestö Soste kysymällä kuntien sosiaali-, terveyskeskus-, Kela- ja TE-keskusjohtajien sekä sote-lautakuntien puheenjohtajien näkemyksiä ulkoistamisiin.
Vastauksia tuli lähes kaikista Manner-Suomen kunnista, mutta alle 10 000 asukkaan kunnat vastasivat muita vähemmän.
Sekä Suomen että EU-tason hankintalakeja ollaan muuttamassa, ja Sostella olisi niihin muutama suositus: sote-palveluilla pitäisi olla oma lainsäädäntönsä, Suomen pitäisi nostaa hankintakynnyksensä EU:n sallimalle korkeammalle tasolle, hankintasopimuksiin tulisi sisällyttää selvät sanktion luvatun laadun pettämisen varalle ja velvoittavalla lainsäädännöllä tulisi varmistaa, ettei hinta ratkaise ostopäätöstä.
Hankintalaki sallii jo nyt hankintojen ositukset, jotta pienetkin yrityksen pääsevät mukaan. Kyselystä ilmeni kuitenkin, että palvelujen ostamisessa kunnan oma hankintaosaaminen ja laadun seuranta toteutuivat huonommin kuin saatu laatu.
Jyväskylän vastuualuejohtajan Anssi Niemelän mukaan kilpailuttaminen on nykyään ”jäykkää, huonoa ja kallista”.
Erityisesti pieniä kuntia auttaisi suunnitelmallisuus, jolloin niiden ei tarvitsisi turvautua kalliisiin ratkaisuihin.
”Keikkalääkärit ovat niin rosvojen hommaa, että siitä on vaikeaa puhuakaan rauhallisesti.”
Jyväskylä joutuu pohtimaan kotihoitoaan, sillä kilpailutuksen seurauksena ilmeni, että oma tuotanto on ostettua rutkasti kalliimpaa.
Syynä voi olla asiakaskäyntien erilainen kirjaamistapa; kunta maksaa palkan myös siirtymäajoilta, yritys ei.
”Tai suuren kaupungin suuri dokumentointi, joka vie aikaa muualta.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
