Petoja vai ihmisiä varten
Muuttuuko suomalainen maaseutu suojelualueeksi, jolla turvataan petoeläinten lisääntyminen? Vahvistetaanko maaseudun elinvoimaisuutta osana kansallista kasvua? Voiko Suomi menestyä ilman maaseutua?
Suomen tulevaisuuden kannalta kotimaisen elintarvike- ja energiatuotannon merkitys on keskeinen. Puheista on päästävä tekoihin.
Biotalouden kehittämiseen on kytkettävä tieverkon perusparantaminen ja tietoliikenneyhteyksien varmistaminen. Suomalaisen työn arvostus ja hajautetun bioenergian tuottaminen tuo työtä alueille, joissa on pulaa työstä.
Maaseudun elinvoimaisuus rakentuu asutuksen varaan, ja asutus pohjautuu kannattavaan maatalouteen.
Viime aikojen päätöksenteko näyttää osoittavan suuntaan, joka turvaa petojen, ei ihmisten, elintilan. Susien ja muiden petoeläinten osalta on luotava kannanhoidollinen tapa rajoittaa niiden määrää.
Vuosittain on myönnettävä hirvenkaatolupien tapaan susien ja muiden petoeläinten kaatoluvat, joista ei ole valitusoikeutta. Metsästäjien järjestöä on kuultava päätösprosessien yhteydessä.
Maatalous on tulevaisuuden ala. Kotimainen elintarviketuotanto on huoltovarmuusasia.
Maatalouden osalta huolestuttavaa on kannattavuuden laskeminen ja maatilayrittäjien jaksamisongelmat. Valvonnan, moninkertaisen byrokratian ja pitkien lupamenettelyjen kierrettä täytyy muuttaa tämänkin vuoksi.
Moninkertainen byrokratia täytyy purkaa ja valvonnassa tulee päästä kehittävään ja neuvovaan tapaan.
Meidän on toimittava siten, että nuoret uskaltavat jatkaa tiloilla.
Jarmo Vuolteenaho
eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Nivala
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
