Tyhjäksi jääneiden ARA-asuntojen purkutahti kiihtyy – lähes viisinkertaistui muutamassa vuodessa

Pulkkilan Riihikummulla sijaitseva Siikalatvan Vuokratalot Oy:n omistama kymmenen huoneiston rivitalo seisoo tyhjillään Parsitiellä. Kuva: Pekka Fali

Tyhjien ARA-asuntojen määrä on kasvanut jo seitsemänä vuonna peräkkäin. ARA-asuntoja oli tyhjillään vuonna 2019 noin 9 000. Asunnoista lähes puolet oli ilman vuokralaista yli puoli vuotta. Luvuissa ei ole mukana opiskelija- ja erityisryhmien asuntoja.

Tiedot kertoi MT:lle Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola.

Tuoreimman Aran asuntomarkkinakatsauksen mukaan suhteellisesti eniten tyhjiä ARA-asuntoja oli Hyrynsalmella (38,1 prosenttia), Juupajoella (37,6 prosenttia) ja Kemissä (25,5 prosenttia).

Määrällisesti eniten tyhjiä (2 kuukautta) ARA-asuntoja oli Kouvolassa (415), Savonlinnassa (396) ja Helsingissä (387). Kaikista asunnoista oli tyhjillään 2,4 prosenttia. Tiedot perustuvat vuoden 2019 maaliskuun tilanteeseen.

ARA-talojen purkulupien määrä on Ijäksen mukaan kasvanut valtavasti viime vuosina. 2014 purkulupa myönnettiin 356 asunnolle, 2015 lupa annettiin 951 asunnolle ja vuonna 2018 jo runsaalle 1 500 asunnolle.

”Vaikka ARAssa ei ole tarkkaa tietoa, kuinka moni asunnoista lopulta purettiin, on meillä oletus, että suurin osa”, Ahola arvioi.

Millaisia rakennuksia ARAn mielestä kannattaa jatkossa rakentaa maaseudulle?

ARAn yliarkkitehti Vesa Ijäksen mukaan rakennushankkeella voi olla toteuttamisedellytykset, mikäli uudisrakennus korvaa purettavan rakennuksen väestöltään vähenevässä kunnassa.

”Perusparannushankkeen rahoittamista arvioitaessa otetaan huomioon hankkeen sijainti kunnassa, rakennuksen kunto ja aiheutuvat korjauskustannukset. Korjaushankkeen kustannuksia verrataan ARAssa alueen hintatasoon”, Ijäs sanoo.

ARAn rahoitusesittelijä Mikko Laakson mukaan tyhjien vuokrakerrostalojen purkamista ovat kiihdyttäneet valtion aktiiviset toimet viime vuosina. Ennen vuotta 2017 purkamisavustusta myönnettiin enimmillään vain 50 prosenttia kustannuksista, minkä jälkeen enimmäismäärä nousi 70 prosenttiin.

”Nyt osuutta ollaan jälleen korottamassa jopa 90 prosenttiin. ARA pitää kehitystä erittäin hyvänä.”

Mikko Laakso korostaa, että lähtökohtaisesti hakijalla on iso vastuu siitä, milloin ARA-talo myydään, puretaan tai korjataan. Yleisesti ottaen hän näkee purkamisen oikeaksi ratkaisuksi, jos alueella on liikaa asuntoja.

”Lisäksi jos kohde on päässyt niin huonoon kuntoon, että korjaaminen muodostuisi kalliiksi suhteessa uuden rakentamiseen, olisi kohde tarkoituksenmukaista purkaa.”

Ijäksen mielestä vuokrakerrostalon korjaaminen on järkevää silloin kun asunnoille on paikkakunnalla edelleen pitkäaikainen tarve, eivätkä korjauskustannukset nouse kohtuuttoman suureksi rakentamisen hintaan verrattuna.

”Joissain tilanteissa kohteen myynti voi olla perusteltua, jos kunnassa vuokra-asuntojen kysyntä on alentunut mutta kysyntää omistusasunnoille kuitenkin olisi”, Laakso sanoo.