Venäjän WTO-jäsenyyden hyödytnäkyvät vasta vuosien päästä
Koivun tuonti uudella alemmalla tullilla lähti käyntiin heti Venäjän WTO-sopimuksen solmimisen jälkeen. Seppo Samuli Kuva: Viestilehtien arkistoYksi yö ei muuta mitään. Eikä välttämättä edes yksi vuosi.«
Metsäteollisuus on iloinnut Venäjän WTO-jäsenyydestä, koska luvassa on Venäjän puun vientitullien lasku. Samalla Venäjä on luvannut laskea muun muassa paperin tuontitullia.
Toistaiseksi juuri mitään ei ole tapahtunut. Tai jos on niin väärään suuntaan.
”Tämä oli odotettavissa. Venäjä on ollut WTO:n jäsen vasta pari kuukautta ja välittömät vaikutukset ovat jääneet pieniksi”, sanoo ekonomisti Heli Simola Suomen Pankista.
Puun vientitullien piti laskea jo alkusyksystä, mutta byrokratia on hidastanut uusien tullien käyttöönottoa. Ensimmäiset uusien tullien mukaiset havupuukuormat on saatu rajan yli vasta nyt.
Tutkija Sari Karvinen Metsäntutkimuslaitoksesta ennustaa, että vientitullien aleneminen kiristää kilpailua tukista Venäjän sisällä.
Odotettavissa on havutukin hinnan nousu.
Se iskee Venäjän omaan puunjalostukseen. Havutukista on jo nyt pulaa Venäjällä ja osa sahoista on joutunut rajoittamaan tuotantoaan.
Lehtipuulle Venäjällä ei ole käyttöä. Sen korjuun lisääntyminen parantaa Venäjän metsätalouden kannattavuutta.
Venäjän WTO-sopimuksen tulkintaakin on jo päästy kokeilemaan. Venäjän mukaan sopimukseen kirjattu paperitullien laskeminen 5 prosenttiin on tekninen virhe. Sen sijaan Venäjä on nostanut tullit 15 prosenttiin.
Suomen Pankin mukaan venäläiset painopaperin valmistajat hermostuivat WTO-neuvotteluissa sovitusta 5 prosentin tuontitullista, joka oli voimassa jo ennen WTO-jäsenyyttä.
Venäläisten paperitehtaiden investoinnit on laskettu korkeamman tullisuojan varaan. Siksi Venäjä nosti painopaperin tuontitullin 15 prosenttiin, mikä on vastoin WTO-sopimuksen sitoumusta.
Venäjä-asioiden päällikkö Jukka Halonen Metsäteollisuus ry:stä kertoo, että Venäjän kasvavat markkinat ovat entistä tärkeämpiä metsäteollisuudelle.
Viime vuonna metsäteollisuuden vienti Venäjälle nousi yli puolen miljardin euron. Tullien laskusta vientiin toivottiin noin 30 miljoonan euron kustannussäästöä.
”Kyllä se kirpaisee, jos Venäjä ei noudata sopimuksia. Onneksi tätä ei ole suunnattu vain Suomea vastaan, vaan kaikki ovat tässä samassa veneessä.”
Suomen Pankin mukaan WTO-sopimus lisää Venäjän kanssa käytävän kaupan ennustettavuutta.
Kun vakaus lisääntyy, Venäjä muuttuu houkuttelevammaksi kohteeksi investoinneille.
”WTO-sopimus ei tarkoita, että tämä olisi tässä. Tavoitteena on, että Venäjän koko liiketoimintaympäristö kohentuisi”, sanoo Simola.
Suomen on laskettu hyötyvän sopimuksesta muutaman sadan miljoonan euron verran. Siihen voi tosin mennä kymmenenkin vuotta.
Metsäteollisuus laskee saavansa Venäjän vienti- ja tuontitullien laskusta noin 50–60 miljoonan euron potin.
”Yksi yö ei muuta mitään. Eikä välttämättä edes yksi vuosi. Siksi tärkeää olisi saada kehä käyntiin”, summaa Simola.
Sellu- ja paperituotannon osuus Venäjän kansantuotteesta jää alle prosenttiin. Alueellisesti metsäteollisuuden merkitys on kuitenkin suuri, koska tuotanto on keskittynyttä.
Paperin ja sellun tuotannosta suurin osa on peräisin Arkangelin ja Leningradin alueilta sekä Karjalan ja Komin tasavalloista.
Venäjän metsäteollisuus ei ole ollut viime aikoina parhaassa iskussaan. Esimerkiksi Karjalan Pitkärannan sellutehdas on jättänyt konkurssihakemuksen ja Kontupohjan sellu- ja paperitehtaankin maksut ovat olleet rästissä.
Talousongelmien lisäksi tehtailla on ollut vaikeuksia puuhuollon kanssa.
JARMO PALOKALLIO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
