Itä-Savo: Vesistöjen vaikutus muuttaisi Järvi-Suomen kuntien valtionosuuksia rajusti

Vesistöisyys heikentää palvelujen saavutettavuutta ja lisää kustannuksia. Valtionosuuksien syrjäisyysperusteissa on tähän asti kuitenkin otettu huomioon vain matkat linnunteinä. Kuva: Kari Salonen

Monen kunnan valtionosuuteen vaikuttava syrjäisyysluku eroaisi huomattavasti nykyisestä, jos huomioon otettaisiin vesistöjen vaikutus välimatkoihin.

Lähes 20 vuoden ajan kuntien valtionosuuksien syrjäisyysluvut ovat perustuneet linnuntie-etäisyyksiin. Näin silti, että mallin kehittäjäkin kaipasi siihen aikanaan täsmennystä vesistöisyyden osalta. Myös moni maakunta on vuosien varrella huomauttanut, että vesistöjen kiertäminen pidentää matkoja.

Esimerkiksi Savonlinnan Kiviapajalta on vesiteitse 20 kilometriä Savonlinnaan, mutta tietä pitkin matkaa kertyy yli nelinkertaisesti.

Savonlinnalainen maantieteen opiskelija Simo Rautiainen on yhdessä alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian tohtori Eero Vatasen kanssa kehittänyt systemaattisen tavan ottaa vesistöisyys huomioon.

Valtionosuuksien syrjäisyyskerrointa varten mitataan, kuinka paljon ihmisiä asuu 25 ja 50 kilometrin päässä kunnan keskustaajamasta. Rautiainen laski etäisyyden maantieyhteyksien mukaan, eikä tulos täsmännyt valtionosuustaulukoihin osassa kunnista lainkaan.

Esimerkiksi Puumalan syrjäisyysluku on linnuntietä mitattuna koko kunnassa 0,01-0,99. Maantie-etäisyyksillä laskettuna lähes koko kunnan syrjäisyysluvuksi tulee 1,5-2,0.

"Varsinaisen saariston ulkopuolella vesistöisyys heikentää Järvi-Suomessa palvelujen saavutettavuutta huomattavasti enemmän kuin meren rannikolla", Itä-Suomen yliopistosta pian valmistuva Rautiainen sanoo Itä-Savon haastattelussa.

Hän huomauttaa tarkastelleensa vain maantieyhteyksiä. Jotta vesistöisyyden kokonaisvaikutukset kuntatalouteen saataisiin selville, tarvittaisiin lisää tutkimusta esimerkiksi palvelutuotannon kustannuksista.

Rautiaisen mielestä poliittinen harkinta ei kuulu asioihin, jotka voidaan tieteellisesti mitata.

"Kunnan saaristo-osan harkinnanvaraisesta määrittelystä voitaisiin luopua kokonaan, jos vesistöt otettaisiin huomioon syrjäisyyttä mitattaessa. Saaristolisää voitaisiin maksaa vain vailla kiinteää tieyhteyttä olevista saarista", Rautiainen sanoo.

Muutos olisi iso ja jakaisi nykyisiä valtionosuuksia uudella tavalla.

Itä-Savon verkkolehden juttu aiheesta.