Pienjuustolat taistelevat maulla neljän euron halpajuustoja vastaan
Jokioinen (MT)
Suomalainen syö vuodessa lähes 26 kiloa juustoa. Määrästä puolet on kotimaista. Marketeissa huomion vievät jopa neljän euron kilohintaan myytävät juustoköntit.
Pienten valmistajien tuotteet jäävät hyllyissä varjoon väkisinkin. Hinnalla ne eivät pysty kotimaisten ja ulkomaisten halpajuustojen kanssa kilpailemaan, joten valttina on laatu.
Jokioisten Kartanon Meijeri on ottanut vauhdittajakseen jopa salmiakin. Se valmistaa tiettävästi maailman ainoaa salmiakilla maustettua cheddaria.
Yritys tekee kymmentä juustolaatua. Kattila porisee tätä nykyä kolme kertaa viikossa. Maito, noin 500 000 litraa vuodessa, tulee kaikki Valion kautta Jokioisten alueelta.
Toimitusjohtaja ja meijerin osakas Risto Sirén kertoo, että tähtäimessä on päästä vuonna 2016 alkavalla tilikaudella plussan tai vähintään plus-miinus-nollan tulokseen.
”Hieman päälle miljoonan euron liikevaihdolla olisimme kannattava yritys. Se tarkoittaisi sataatuhatta kiloa juustoa vuodessa.”
Jokioisilla tiedetään olleen meijeritoimintaa ainakin vuodesta 1865.
Siksi paikallinen yrittäjä, Jokioisten Leivän omistaja Seppo Virtanen ei voinut jäädä katsomaan sivusta, kun paikkakunnalla pitkään ollut Maatalouden tutkimuskeskus päätti lakkauttaa juustolansa.
”Kun kuulin vuonna 2012, että juustola on lopetusuhan alla, ajattelin, etten voi antaa sen tapahtua. Tuotteet olivat helkutin hyviä ja minulle tuttuja”, Virtanen sanoo.
”Minulla on kai ikuinen pikkupojan tapa toimia yrittäjänä. Pienyrityksessä ei mennä aina euro edellä, vaikka pitäisi. Mukana on paljon myös tunnetta.”
Virtasen mukaan kilpailutilanne on parissa vuodessa vaikeutunut. Hän kuitenkin luottaa, että herkkujuustojen ja ylipäätään kotimaisten juustojen arvostus kasvaa.
”Uskon, että on ihmisiä, jotka ovat valmiita maksamaan elintarvikkeista sen hinnan mikä kuuluukin olla. Juuston tarjontaa on nyt niin älyttömästi, että sitä myydään melkein mihin hintaan tahansa.”
Virtasen mielestä kuluttajan ei kuulukaan muuta miettiä kuin ostaa juusto kaupasta ja syödä se. Elintarvikesektorin toimijoista suurin osa ymmärtää, ettei nykyinen tilanne ole terve.
”Juustokiloon käytetään maitoa 10 litraa – ja me käytämme ylikin. Ei juustoa voi myydä neljällä eurolla loputtomiin, eivätkä tuottajatkaan voi tehdä maitoa 30 sentillä älyttömän kauan.”
”Sitten kun poskettoman halvalla myytävien juustojen hinta joskus tulevaisuudessa palautuu normaaliksi, hintaero pientuottajien juustoihin kapenee. Silloin mekin voimme paremmin.”
Luonnonvarakeskuksen tutkija ja Pienjuustolayhdistyksen sihteeri Erkki Vasara sanoo, että pienet toimijat kärsivät talouden lamasta. Pienillä on silti vahvuutensa: kuluttaja arvostaa käsillä tekemistä ja oman alueensa yrityksiä.
”Teollisuus tekee jos nyt ei bulkkia, niin massatuotantoa. Pienjuustolat profiloituvat erikoistuotesarjaan. Niiden ainutlaatuiset tuotteet eivät ole selkeässä kilpailuasetelmassa suhteessa teollisuuteen. Jos olisivat, eivätköhän ne lakkaisi olemasta.”
Tätä nykyä pienjuustoloita on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rekisterin mukaan viitisenkymmentä. Valtaosa niistä eli kaksi kolmasosaa tekee tuorejuustoja: kotijuustoa tai leipäjuustoa.
Vasara ei ole kuullut, että kukaan olisi lopettamassa sen takia, ettei toiminta kannattaisi. Normaalia eläköitymistä tietysti on.
”Kun yksi yrittäjä taannoin jäi eläkkeelle, hän myi reseptiikkansa toiselle.”
Jokioisilla juustolan toiminta käynnistyi ensin Jokioisten Leivän nimissä. Vuonna 2014 Seppo Virtanen ja kahdeksan muuta osakasta perustivat Jokioisten Kartanon Meijerin.
”Meillä on yli vuodenkin kypsyviä juustoja, joten toiminta sitoo pääomaa. Leipomossa oli vuonna 2013 tulipalo, se vei minulta pelivarat”, sanoo Virtanen, jolla on meijeristä 40 prosentin osuus.
Toimitusjohtaja Sirénin mukaan Kartanon Meijerin tuotteet ovat tunnettuja Kanta-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Pääkaupunkiseudun ja muun maan markkinointiin haetaan nyt todellista vauhtia yhteistyöstä Herkkutilan Parhaiden kanssa.
”Koko maan jakelun polkaiseminen tyhjästä olisi aikamoinen homma. Yhteistyö on molemmille hyvä juttu. Kun teemme juustoja myös Herkkutilan Parhaille, pääsemme joka niemeen ja notkoon.”
Siréniä ei haittaa tehdä tuotteita toiselle brändille.
”En ymmärrä ajatusta, että tuo alentaisi oman merkin arvoa. Liikevaihto tulee siitä, mitä lähtee lastauksesta ulos, ei siitä, mikä tarra tuotteessa on päällä.”
Riitta Ryynänen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
