Omaa ja yhteistä aikaa pitää järjestää
Anni Almqvist vastaanotti Ipanainen-verkkokauppansa varastoon täydennystä viime perjantaina. Otto Almqvist apuna. Jaakko Kilpiäinen Kuva: Viestilehtien arkistoJOENSUU (MT)
Kohta 3-vuotiaasta Otto Almqvistista tulee isoveli marraskuussa. ”Halusimme Otolle sisaren, sillä sisaruksista on iloa toisilleen ja sisaruus opettaa jakamaan asioita”, pohtivat Oton vanhemmat Daniel ja Anni Almqvist.
Vielä hetken aikaa perhe saa nauttia todella kiireettömästä arjesta. Anni on jäänyt äitiyslomalle, eikä Otto enää käy perhepäivähoidossa.
”On ihanaa, kun arkeen saa hakea oman rytmin ilman kiireen tuntua”, sanoo Anni.
Ennen äitiyslomaa arjen aikataulujen suunnitteluun toi haastetta vanhempien työpaikkojen sijainti kaukana.
Daniel on töissä perheyrityksessä, jolla on toimipisteet sekä Lieksassa noin 65 kilometrin päässä että Ilomantsissa noin 65 kilometrin päässä kotoa
Ensin Annin työpaikka oli Juuassa 65 kilometrin päässä kotoa, kun Otto aloitti hoidossa.
Toinen vanhemmista vei ja toinen haki Oton hoidosta, jottei lapsen hoitopäivän pituus olisi venynyt pitkäksi.
”Työskentely perheyrityksessä helpottaa arkea todella paljon. Tarvittaessa töihin menoa voi myöhästyttää tai lähtöä aikaistaa. Lapsen sairastuessa voi hänen kanssaan jäädä kotiin ilman sen suurempia selvityksiä”, sanoo Daniel.
Anni on yrittäjäperheestä. Perheen metsä- ja puutarhatalouden pienkoneita myyvässä yrityksessä tehdään parhaillaan sukupolvenvaihdosta. ”Päätimme Danielin kanssa sitoutua yritykseen ja kehittää sitä.”
Jos perheyritystä ei olisi, edessä olisi saattanut olla muutto Ruotsiin. ”Ilman perheyritystä en todennäköisesti olisi työllistynyt Pohjois-Karjalassa”, Daniel sanoo.
Daniel on kotoisin Ruotsista Linköpingistä. Pariskunta tapasi toisensa, kun Anni opiskeli Ruotsissa.
Pariskunnan omakotitalo valmistui vuonna 2007 Joensuun Enoon, se on tukipiste Suomessa. Talo rakennettiin Annin kotikuntaan Louhiojalle, jossa tarjolla oli sopiva tontti ja tontin lähellä koulu.
Matkaa Joensuun keskustaan kertyy on noin 30 kilometriä.
”Meillä on kaksi autoa. Yhdellä autolla tulisi varmasti toimeen, mutta se vaatisi paljon suunnitelmallisuutta”, sanoo Daniel.
Edellisen äitiysloman lopussa Anni perusti verkkokaupan ja aloitti lasten- ja äitiystarvikkeiden myynnin sekä maahantuonnin.
”Toistaiseksi Ipanainen on kallis harrastus. Ensimmäinen tilikausi oli kyllä voitollinen, muttei yrityksen varaan vielä lasketa meidän taloudessa mitään. Siitä saatava tulo on kiva pieni lisä”, Anni sanoo.
Aamulla ennen muun perheen heräämistä Anni pakkaa postitettavat tuotteet ja illalla hoitaa sähköpostia sekä inventoi. ”Yritän tietoisesti rajata kauppaan menevää aikaa, koska kyseessä on vain harrastus.”
Daniel nyökyttelee vieressä. Verkkokauppa vie aikaa, vaikka yrittäjästä itsestään ei ehkä tunnu siltä.
Pariskunta ei osaa samastua perhelehtien juttuihin, joissa valitellaan yhteisen ja oman ajan puutetta. Almqvisteilla sekä yhteistä että omaa aikaa osataan järjestää.
”2–3 kertaa viikossa käyn kuntosalilla, se on tärkeää aikaa itselle”, Daniel sanoo.
Annin harrastuslista on pitempi, hän tanssii rivitanssia, laulaa kuorossa ja on mukana hyväntekeväisyysjärjestöissä.
Pariskunnan mielestä oma aika auttaa jaksamaan paremmin arjessa. ”Eikä sen järjestäminen ole ollut vaikeaa.”
Jos perheessä on jostain tingitty, niin esimerkiksi siivoukseen käytetystä ajasta. ”Siisti koti on merkki hukkaanheitetystä ajasta”, Anni naurahtaa.
Hän haaveilee siivoojan palkkaamisesta siinä vaiheessa, kun paluu työelämään on ajankohtaista.
Oman ajan lisäksi pariskunta yrittää järjestää yhteistä aikaa. Järjestämisessä suurena apuna ovat Annin lähellä asuvat vanhemmat.
Anni ja Daniel kertovat olevansa rahankäytössä nuukia mutta myöntävät myös ajoittain humputtelevansa samaan malliin kuin ennen Oton syntymää.
”Mutta emme elä yli varojemme. Itse säästän aina jokin tavoite mielessä”, Daniel kertoo.
Lapseen tai lapsiin ei Almqvistien mielestä mene juuri rahaa. ”Otolla käytettiin kestovaippoja. Samoja vaippoja käytetään tulevalla lapsella, mikä tuo selvää säästöä arkeen”, sanoo Anni.
Otto ei vielä käy missään harrastuksissa, joten siihen ei kulu rahaa eikä kulkemiseen aikaa. Leluja on hankittu maltillisesti. Niitä on saatu lähinnä lahjaksi.
Mutta säästöpossu Otolla jo on. Sinne tiputetaan aina silloin tällöin kolikoita.
SARI PENTTINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
