
Juha Pöyry ja Minna Kallio ovat tyytyväisiä uuteen pihattoon: "Lehmiä on aiempaa enemmän mutta työt sujuvat kätevämmin"
Noin 1 300-neliömetrinen robottipihatto on muutenkin käyttäjiensä mieleen. ”Aika lailla hyvin se on toiminut, ei ole ollut mitään isompaa muresta", Juha Pöyry sanoo.
Kolmevuotias Joonas Pöyry tuli vanhempiensa Juha Pöyryn ja Minna Kallion kanssa lypsyrobottia esittelemään. Kuva: Johannes TervoLaihialaiset yrittäjät Juha Pöyry ja Minna Kallio ovat työskennelleet maitotilansa uudessa pihatossa runsaan vuoden.
He ovat tyytyväisiä työpaikkaansa Laihian Rudolla. Homma toimii.
”Lehmämäärä on nyt isompi, mutta työt sujuvat kätevämmin kuin pienemmän karjan kanssa”, Kallio sanoo.
”Vähemmän meillä kuluu aikaa navetassa kuin aiemmin”, Pöyry kertoo.
Juha Pöyry ja Minna Kallio matkalla uuteen pihattoon. Joonas Pöyry lähti mukaan vanhempiensa työpaikalle. Kuva: Johannes Tervo
Maitohuoneessa on 5 000 litran tilasäiliö. "On tämä ihan erilainen työtila kuin vanhassa navetassa", Minna Kallio sanoo. Kuva: Johannes TervoTyötilat ovat selkeät ja valoisat. Tekniikka ja automatiikka auttavat.
”Paskaraapassa on enemmän tekniikkaa kuin koko vanhassa navetassa yhteensä”, Pöyry vertaa uuden sukupolven tuotantotilaa aiempaan.
Ikkunoissa on ilmapaljeverhot. Termostaatti mittaa navetan lämpötilaa, ja puhallinmoottori avaa verhoa tarpeen mukaan. Kuva: Johannes TervoVuoden käytön perusteella ei ole löytynyt montakaan kohtaa, jotka tekisi mieli korjata. Jotain kuitenkin.
”Takakierrossa yksi erotteluaita on pikkuisen hankala käännettävä”, Kallio sanoo.
Pöyry antaa ilmaisen vinkin kaikille pihattoa suunnitteleville: vesipisteiden sijoitteluun kannattaa kiinnittää huomiota.
”Vesipisteet on oltava niin, että esimerkiksi robotin päivittäinen pesu on mahdollisimman sujuvaa.”
Hyvä suunnittelu säästää päivässä monta askelta.
”Ylimääräisistä askelista kertyy vuosien ja vuosikymmenten mittaan komea kilometrimäärä.”
Vasikat saavat olla ensimmäiset päivät emon hoivissa. Tämä vasikka on kaksi päivää vanha. Kuva: Johannes Tervo
Ensikoita on tällä hetkellä yli puoli navetallista, joten keskituotos on nousussa. Kuva: Johannes TervoTuotantotilojen rakentamista suunnittelevien kannattaa tehdä kunnon kierros muille tiloille.
”Kävimme kymmenissä paikoissa katselemassa ja kyselemässä.”
Pariskunta hyödynsi avoimien ovien päivät ja osallistui Valion navettaseminaareihin.
”Monen yrityksen myyntitykin kanssa olimme myös uusia pihattoja katselemassa”, Pöyry kertoo.
”On hyödyllistä kiertää ja kerätä vaikutteita. Kysely kannattaa, ja pitää kysyä nimenomaan heiltä, jotka työskentelevät tiloissa”, Kallio sanoo.
Opintoretkillä ajatukset kirkastuvat. Siitä hyötyy tilojen suunnittelijakin.
”On tärkeää, että osaa kertoa toiveensa. Kyllä suunnittelija ne sitten toteuttaa.”
Laihian Rudon pihaton on suunnitellut vöyriläinen Christer Lindqvist, jonka työhön Kallio ja Pöyry ovat tyytyväisiä.
Täsmälliset sopimukset on syytä tehdä, Pöyry muistuttaa.
”Kaikki tavaratoimitukset on hyvä kirjata mahdollisimman yksityiskohtaisesti – ja sen jälkeen nimet alle.”
Vänkääminen vähenee, kun papereissa lukee, mitä on tilattu, mitä luvattu ja mihin mennessä.
”Yhden kerran on seinät pesty”, Minna Kallio ja Juha Pöyry kertovat. Betoniseinät on maalattu, se helpottaa pesua melkoisesti. "Ruokintapöytä olisi pitänyt maalata myös. Täytyy tehdä tuonnempana", Pöyry lisää maalauksen työlistalleen. Kuva: Johannes TervoLypsyrobotin valinta on tärkeä asia.
”Vielä sittenkin, kun on jo melko varma valinnasta, kannattaa käydä laitetta käyttävillä maitotiloilla. Tarkista vielä kerran, kuinka vaikkapa peseminen sujuu”, Kallio vinkkaa.
Sama pätee huoltoon, kysyminen kannattaa!
”Meillä robotin huolto on kolmen kuukauden välein. Laite on käytössä periaatteella 24/7. Sen pitää toimia”, Pöyry sanoo.
Minna Kallio ja Juha Pöyry ovat kumpikin tilalla työssä. Kallio työskenteli kaupassa vuoteen 2014 asti. Pöyry korjasi pillareita kymmenen vuotta, kunnes tuli kotitilan isännäksi. Kuva: Johannes Tervo
Rehustamo on erillisessä rakennuksessa, josta rehu tulee kuljettimella navettaan. Mattoruokkija jakaa ruokaa seitsemän kertaa päivässä. Kuva: Johannes TervoLaajennussuunnitelma on Pöyryllä ja Kalliolla jo mielessä. Lypsyrobotti saa seurakseen toisen ennen pitkää.
”Sillä ajatuksella pihatto on tehty, että laajennus kahden robotin tuotantotilaksi onnistuu”, Pöyry sanoo.
”Nuoren karjan tilaa meillä on jo nyt isommankin navetan tarpeisiin.”
Vielä tänä vuonna ei laajennukseen ryhdytä, sen verran vähän aikaa on kulunut edellisestä rakennusurakasta. Isoa rutistusta kypsytellessä tehdään pienempiä töitä alta pois.
”Kameroita täytyy asentaa navettaan, jotta saisi kännykkäkuvaa robotilta ja poikimiskarsinoista”, Pöyry suunnittelee.
Pöyryn lypsykarjapihatto
- Otettu käyttöön noin vuosi sitten. Sijaitsee Laihian Rudolla.
- Rakentaminen alkoi huhtikuussa 2018, valmista oli tammikuussa 2019.
- Pinta-ala: noin 1 300 neliömetriä. Rakennus on 60 metriä pitkä ja noin 19 metriä leveä. Vasikkala ja toimisto nostavat kokonaispinta-alan 1 300 neliömetriin.
- Kustannusarvio: 950 000 euroa. ”Vähän ylittyi, miljoona euroa meni rikki.”
- Tilaa on 65 lehmälle, 14 hieholle ja noin 30 vasikalle.
- Suunnittelija: Christer Lindqvist
- Seinäelementit: Lujabetoni
- Kantava kattorakenne: Versowoodin kaarevat liimapuupalkit eli bumerangipalkit.
- Katto: Termater
- Painovoimainen ilmanvaihto, avattavat ilmapaljeverhot ja valoharja.
- Yksi lypsyrobotti: Gea
- Erillinen rehustamo, mattoruokkija.
- Lietteen kierrätys ja lietepumput: Demeca
- Navettakalusteet, mattoruokkija ja lantaraappa: Pellon Group
- Muita rakennushankkeita viime vuosilta: Hiehoille valmistui uusi rakennus kesällä 2017. Uusi rehustamo oli käyttövalmis syksyllä 2017.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat














