Susiasenteidenjuuret vanhassakansanperinteessä
TURKU
”Suomessa susi on hyvin vähän eläin. Kun puhumme oravasta, tarkoitamme eläintä, mutta kun puhumme sudesta, kyse on tunnelatauksista ja mielipiteistä”, kirjailija ja biologi Tiina Raevaara sanoi Turun Kansainvälisillä kirjamessuilla perjantaina käydyssä Susi! Susi jo syntyessään?
-keskustelussa.
Keskustelussa pohdittiin selityksiä suden kielteiselle leimalle Suomessa.
”Kielteisyys liittyy varmaan kansanperinteen susista välittämään negatiiviseen kuvaan”, Turun yliopiston folkloristiikan yliopisto-opettaja Pasi Enges esitti.
”Vanhassa kansanperinteessä susi voi olla esimerkiksi tyhmä tai helposti höynäytettävä. Ero on merkittävä, jos vertaa vaikkapa kettuun, jota pidetään ovelana.”
Susikeskusteluissa vedotaan edelleen vanhoihin kertomuksiin.
”Esimerkiksi Varsinais-Suomessa 1800-luvun lopulla ihmisten kimppuun käyneistä susista puhutaan nykyäänkin”, Enges sanoi.
Suomessa on noin 160 sutta, ja maamme pinta-ala on vajaa 350 000 neliökilometriä.
”Maamme susitiheys on pieni. Toista on esimerkiksi Espanjassa, missä on 2 000 sutta puolen miljoonan neliökilometrin alueella”, Raevaara vertasi.
Suomessa suden yleisin kuolinsyy on joko laillinen tai laiton metsästys.
”Jostakin syystä sallimme lemmikeillemme enemmän kuin susille. Jos koira käy ihmisen kimppuun, sitä ei välttämättä lopeteta, mutta jos susi käy koiran kimppuun, sitä ollaan heti tappamassa.”
Suomalaisten susiasenteet ovat muuttuneet elinkeinojen muuttumisen myötä.
”Kaupungistuminen sai aikaan suopeamman suhtautumisen petoihin, koska kaupungeissa oli muitakin vaaroja, kuten auton alle jääminen suojatiellä”, Raevaara perusteli.
Viime vuosina asenteet sutta kohtaat ovat kuitenkin muuttuneet.
”Jos ei asu susialueella, on helppo olla positiivinen mielipide, romantisoitu kuva susista”, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola jatkoi.
”Asenteet sutta kohtaan ovat muuttuneet pikemminkin negatiivisiksi, jos vertaa esimerkiksi karhuun.”
Kojola pitää suden kesyyntymistä vaarallisena.
”Susi pitää saada pysymään ihmisarkana tulevaisuudessakin, eikä sitä saa ruokkia. Suden kesyyntyminen aiheuttaisi ongelmia.”
”Toinen ongelma on, että Suomessa sudet eivät asetu sellaisille alueille, jotka ihmisten mielestä olisivat niille parhaita, vaan liikkuvat lähellä asutusta ja jopa pihapiirissä. Erityisen hankala tilanne on Varsinais-Suomessa”, Kojola pohti.
Raevaara listaa ongelmaksi myös koirien ja susien tarkoituksellisen risteyttämisen.
”En pidä hyvänä asiana koirasusien tuottamista lemmikeiksi, koska niiltä puuttuu koiran lauhkeus. Todellisuudessa susi helpommin syö koiran kuin parittelee sen kanssa.”
ANNIINA KESO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
