Pellon vuokra vaihtelee kympeistä tonniin EU:ssa

BRYSSEL (MT)

Manner-Euroopan kovimpia vuokrahintoja pellosta maksetaan Hollannissa. Siellä vuokra on Euroopan komission tilaston mukaan keskimäärin 872 euroa hehtaarilta.

”Vuokra riippuu paljon tuotantosuunnasta. Kovimman hinnan maksavat puutarhaviljelijät. Heille vuokra voi olla viisi kertaa kalliimpi kuin lypsykarjatilalle”, Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskentatoimen päällikkö Arto Latukka sanoo.

Komission tuottamat tilastot löytyvät Taloustohtori-palvelusta.

Halvimmillaan peltoa vuokrataan EU:ssa alle sadalla eurolla hehtaarilta. Esimerkiksi Ruotsi kuuluu halvimman vuokran alueeseen lähes koko Suomen mitalta.

”Maatalous Ruotsissa on suurimmaksi osaksi etelässä vihreällä alueella. Pohjoisessa ei ole juurikaan maatiloja ja vielä vähemmän peltoa”, Latukka sanoo.

Pohjois-Suomen keskiarvoa puolestaan nostaa vahvan maatalousalueen Pohjois-Pohjanmaan korkeammat vuokrat.

Pellon vuokraan vaikuttaa pellon arvo ja vuokraamisen yleisyys.

Hollannissa tilojen koko on pieni ja siellä viljellään paljon kasveja, joista saadaan arvokas sato pieneltä alalta. Esimerkiksi kukat ovat tällaisia tuotteita.

Niinpä tilan talouslaskennassa käytettävä pellon keskimääräinen arvo oli vuonna 2012 lähes 39 500 euroa hehtaarilta.

”Siksi voi olla edullisempaa vuokrata pelto, vaikka euromääräinen hinta olisikin korkea. Ostaminen sitoo paljon pääomaa ja vuokrapellosta pääsee tarvittaessa eroon”, Latukka sanoo.

Kalleimmillaan pellon arvo Hollannissa on puutarhaviljelijöillä, noin 81 000 euroa hehtaarilta.

Suomessa vastaava pellon arvo on 3 400 euroa. Vaihtelu on suuri eri osissa maata, pohjoisessa 2 400 euroa ja etelässä 3 900 euroa.

Pellon arvo on eri asia kuin pellosta maksettu hinta. Esimerkiksi Hollannissa pellon keskihinta on 80 000 euron kieppeillä.

Keskimäärin EU:ssa hieman reilu puolet tilojen pinta-alasta on vuokrapeltoa. Mutta esimerkiksi Tsekissä ja Slovakiassa vuokrapellon osuus on paljon suurempi.

Tsekissä tilojen keskikoko vuonna 2012 oli 228 hehtaaria ja vuokramaan määrä siitä on 188 hehtaaria.

Slovakiassa on EU:n suurimmat tilat. Siellä keskikoko on 521 hehtaaria, josta vuokralla on 495 hehtaaria.

”Maat ovat entisiä itäblokin maita, eikä niissä ole valtiontiloja pilkottu, vaan yksityistetty.”

Slovakiassa tosin tilojen koko on pienentynyt. Vuonna 2004 keskikoko oli 608 hehtaaria, josta vuokramaata 587.

Romaniassa valtiontilat on pilkottu. Siellä tilojen keskikoko on kymmenen hehtaaria ja vuokramaan osuus 5,7 hehtaaria.

”Jos vuokraaminen ei ole maassa tapana, ei vuokran hinnalla ole kokonaisuuden kannalta merkitystä. Mutta jos se on yleistä, niin alhaisempikin vuokrahinta vaikuttaa tilojen kustannuksiin”, Latukka selventää.

Komission tilastossa vuokramenoihin lasketaan myös esimerkiksi rakennusten vuokrat.

Grafiikan vuokramenot on laskettu jakamalla kaikki vuokramenot hehtaarien määrällä. Näin on saatu hehtaarikohtaiset menot.

Suomessa rakennusten osuus vuokramenoista on pieni.

Esimerkiksi Hollannissa rakennusten vuokraaminen pellon kanssa on yleistä. Se nostaa vuokraa hehtaaria kohti.

Aimo Vainio

Avaa artikkelin PDF