Lannoitteiden raaka-aineethalpenivat viidenneksen

Tiloilla on tavallista vähemmän lannoitteita varastossa, mutta se ei ainakaan vielä ole lisännyt kysyntää. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto

Lannoitteiden tärkeimpien raaka-aineiden typen ja fosforin hinnat kääntyivät laskuun marraskuussa ja parissa kuukaudessa dollarimääräiset hin-

nat ovat vajonneet noin viidenneksen.

Tärkeimmän typpilannoitteen, urean, hinta sukelsi joulukuussa, kun talouden epävarmuus leikkasi kysyntää ja lannoitteista oli ylitarjontaa.

Rekyyli iski vuoden vaiheessa ja hinnat elpyivät tovin, mutta pari viikkoa on menty taas alaspäin, ilmenee yhdysvaltalaisen markkinoita seuraavan Profercyn viikkokatsauksessa.

Profercy pitää mahdollisena, että hintojen lasku jatkuu ainakin, jos markkinat toimivat samaan tapaan kuin syksyn 2008 hintaromahduksen jälkeen. Nousupyrähdystä seurasi pitkä ja loiva lasku.

Toimitusjohtaja Juhani Muhonen Cemagrolta muistuttaa, että hintojen muutokset ovat isoja dollareina. Euroalueen kriisi ja euron heikentyminen suhteessa dollariin vaimentavat euromääräisiä muutoksia.

Suomalaiset lannoitealan toimijat korostavat, että raaka-aineiden hinnat eivät suoraviivaisesti vaikuta kotimaan markkinahintoihin. Moniravinteisten NPK-lannoitteiden hinnat ovat perinteisesti vakaita eikä isoja muutoksia odoteta nytkään.

Tulevaa hintakehitystä ei kukaan suostu arvailemaan, ei edes sen suuntaa.

Ureaa noteerataan maailmalla päivittäin ja hinnat vaihtelevat herkästi.

Sen sijaan ammoniumnitraatin hinta vaihtelee jo vähemmän, salpietarin sekä Can27:n hinnoissa muutokset ovat vielä pienempiä ja NPK-lannoitteet ovat hinnaltaan vakaimpia, toimitusjohtaja Markku Heikkonen Belor Agrolta kuvaa tilannetta.

Korkeatyppiset NPK-lannoitteet ovat lisäksi kotikutoisia ja käytössä vain Pohjoismaissa, mikä jarruttaa osaltaan hintojen muutoksia.

Lannoitemarkkinat starttasivat vilkkaasti kauden alkaessa kesällä, mutta menekki alkoi hyytyä puintien jälkeen. Vuoden vaihteessa kauppa likimain seisoi eikä vuoden lopun tilinpäätösostoja tehty kuten odotettiin, Muhonen sanoo.

Muhonen ja Heikkonen epäilevät, että lannoitteiden menekki saattaa jäädä odotettua pienemmäksi. Kesän varastokysely osoitti, että tiloilla on tavallista vähemmän lannoitteita varastossa, mutta se ei ainakaan vielä ole lisännyt kysyntää.

Voi olla, ettei varastoja täytetä tänä talvena.

Muhosen mukana moni asiakas on kertonut pärjäävänsä varastoilla. Samoin osa viljelijöistä yrittää tulla toimeen pelkällä typellä, kun he ennen ovat ostaneet NPK-lannoitteita.

Muhosen mielestä menekin on pakko elpyä. Keski-Euroopassa kevät näyttää tulevan aikaisin ja syysviljojen lannoitukset starttaavat parin viikon päästä Etelä-Saksassa.

Meilläkin kevät saattaa tulla yllättäen ja aikaisin. Routaa on vähän ja paksu pakkaslumi suojaa maata. ”Kymmenen viikon päästä voi olla kiire pellolle.”

Toimitusjohtaja Tero Hemmilä Yara Suomesta toteaa, että yli puolet talven lannoitteista on toimitettu, mutta odotettua hiljaisempaa markkinoilla on ollut.

Kaupankäynti on piristynyt hieman viime päivinä, mutta lannoitteita on myymättä isoja määriä verrattuna vuoden lopulla tehtyihin ennusteisiin. Toki toimituksista selvitään, mutta kovin pitkään ei olisi varaa enää odottaa, Hemmilä sanoo.

Hemmilä varoo puhumasta liikoja. Yara julkistaa viime vuoden tuloksensa helmikuun alussa ja hiljainen aika on menossa. ”Parin viikon päästä voin kertoa enemmän.”

Johtaja Pasi Lähdetie Raisiosta toteaa, että paremminkin kauppa voisi käydä.

Lähdetien mukaan kysyntä on elpynyt lievästi, mutta kellään ei ole viisautta, mihin ensi viikolla päädytään. Viljamarkkinoilla jännitetään, miten Etelä-Amerikan kuivuus ja pohjoisen pallonpuoliskon talvituhot vaikuttavat satoennusteisiin.

Viljelijät seuraavat tarkkaan markkinoita, mikä on muuttanut viljan ja lannoitteiden kauppatapoja. Kysyntä tulee lyhyinä pyrskeinä ja välillä voi olla pitkään hiljaista.

Myös tukien maksuaikataulu tuntuu, ehkä myös tilojen talouden kiristyminen, Lähdetie toteaa.

Lähdetie arvelee, että joulun jälkeiset myrskyt hiljensivät myös osaltaan kaupankäyntiä alkuvuonna, kun viljelijöiden aika kului jälkien korjaamisessa.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF