Lähiruoka vakiinnuttamassa asemaansa: Henkilökohtainen kontakti tuottajan kanssa lisää luottamusta
Kuluttajat haluavat tietää, missä heidän ruokansa kasvaa ja kuka sen kasvattaa, vahvistavat Turun yliopiston hankkeen kokemukset.
Kuluttajia kiinnostaa, kuka heidän ruokansa on kasvattanut. Vuorovaikutus on siksi tuotteen alkuperän ja laadun tae. Kuva: Rasmus HarkonenLähiruuasta kiinnostuneet kuluttajat arvostavat vuorovaikutusta, yhteisöllisyyttä ja luottamusta. Tämä käy ilmi Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma -hankkeen (LähiSos) selvityksestä.
Turun ylioiston vetämässä hankkeessa on selvitetty, kuinka suuri osa lähiruuan suosiosta perustuu itse tuotteeseen ja kuinka paljon muihin tekijöihin.
"Lähiruokaa kuluttavien asiakkaiden esiin nostamia tekijöitä voidaan pitää lähiruokayritysten ja -verkostojen sosiaalisena pääomana, jota suurempien yritysten on vaikea saavuttaa", sanoo projektipäällikkö Leena Erälinna.
Lähiruokayritysten tulisi tästä syystä vaalia näitä tekijöitä menestyäkseen, varsinkin markkinoinnin siirryttyä sosiaaliseen mediaan.
"Digitaalinen kehitys on antanut pienille yrityksille loistavat mahdollisuudet kohdata asiakkaansa entistä helpommin. Samoin asiakkaiden on entistä helpompi löytää lähiruuan tuottajat ja toisensa", Erälinna sanoo.
Sosiaalisen median verkostoissa syntyy lähiruokayhteisöjä, joissa jaetaan esimerkiksi vinkkejä, tietoa ja reseptejä. Verkostoissa asiakkaat saavat enemmän tietoa tuotteista kuin kaupassa asioidessaan.
"Sosiaalinen media on pienille yrityksille elinehto jo löydettävyydenkin kannalta, mutta asiakkaille on erityisen tärkeä henkilökohtainen kontakti lähiruokayrittäjän kanssa. Henkilökohtainen vuorovaikutus tuottajan kanssa lisää asiakkaan luottamusta", Erälinna painottaa.
Asiakas voi näin varmistua tuotteen alkuperästä ja tuotantotavoista. Erälinnan mukaan on myös selvää, että tuotannon läpinäkyvyys ja luottamus lisäävät asiakkaan osto- ja maksuhalukkuutta.
Erilaiset jakamistalouden mallit kuten kumppanuusmaatalous luovatkin tuottajille uusia mahdollisuuksia. Erälinnan mukaan jakamistalous kasvattaa myös ruuan ja sen tuotannon arvostusta yleisemmin.
LähiSos-hankkeen tarkoituksena on ollut selvittää sosiaalisen pääoman ja kestävyyden merkitystä, ilmiötä ja hyödyntämismahdollisuuksia lähiruokayrittäjien ja heidän asiakkaidensa välillä.
Leena Erälinnan kertoo, että hankkeessa koottu verkkojulkaisu on tarkoitettu lähinnä lähiruokayrittäjille ja yrittäjyyttä suunnitteleville sekä lähiruokaverkostoille. Se sisältää myös tietoa jakamistalouden tuomista liiketoiminta- ja rahoitusmahdollisuuksista.
Turun yliopiston koordinoimaa LähiSos -hanketta toteutetaan Kanta- ja Päijät-Hämeessä, Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa, pääkaupunkiseudulla ja Varsinais-Suomessa. Kaksivuotista valtakunnallista hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriön ruokaketju ja MTK.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
