”Elintarvikkeiden kotimaisuus on teille hyvä neuvotteluase”
Taneli Vuori esitteli mallasohrakasvustoaan suurlähettiläs Sarah Pricelle viime viikolla. ”Kasvukausi on myöhässä. Ohra puidaan vasta syyskuun puolivälissä ja rapsi lokakuussa.” Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoPORNAINEN (MT)
Onko sinulla sisaruksia?
Milloin tiesit haluavasi viljelijäksi?
Minkä verran tilalla on työntekijöitä?
Tämä kaikki kiinnosti Britannian suurlähettilästä Sarah Pricea, kun hän vieraili maatilalla Keski-Uudellamaalla Pornaisissa viime viikolla.
”Olen ainoa lapsi, jo lapsena ja isä auttaa tilan töissä. Satokausi on nyt pahasti myöhässä”, vastaili Taneli Vuori, 41, agronomi ja Jussilan tilan isäntä viidennessä polvessa.
”Kyllä te tosiaan tarvitsette nyt aurinkoa, kevät oli niin kauhea”, Price sympatisoi.
Hän halusi maalle, ulos Helsingin ”kaupunkikuplasta”.
”Haluan oppia, kuinka tämä maa toimii. Maaseutu on osa sitä.”
Taneli ja Mari Vuoren tila tuottaa mallasohraa Viking Maltin kautta Sinebrychoffille, ruista Fazerille ja lisäksi vehnää, kauraa ja rapsia. Tänä vuonna viljasta on tarjottu viime vuotta alempaa hintaa.
”Toivoisimme viljelijäjärjestön auttavan yhteisten sopimusten tekemisessä, mutta kilpailuviranomaiset kieltävät sen.”
”On kyllä erikoista, että kuluttajat haluavat kotimaista ruista, mutta siitä ei olla valmiita maksamaan teille. Kyllä kotimaisuus on teille mielestäni hyvä neuvotteluase”, suurlähettiläs vastasi.
”Britanniassa myynti on pitkälti osuustoiminnallista, ja hinnoista neuvotellaan kauppaketjujen kanssa. Kauppakin kuuntelee nyt kuluttajaa, joka arvostaa perheviljelmiä ja eläinten hyvinvointia. Esimerkiksi erityisestä maatilamaidosta maksetaan enemmän. Maidon hinta on painunut alle tuotantokustannusten.”
Myös viljelijätoreja ja -tapahtumia järjestetään saarivaltiossa tiuhaan.
Britanniassa syödään tanskalaista tehopekonia, mutta toisaalta halutaan vapaan sian lihaa, Price kertoo.
”Kuluttaja kuvittelee iloiset possut kirmailemassa vihreillä niityillä. Mutta kun hän sitten ajelee maalle ja näkee tongitut mutapellot, hän ei haluakaan vapaita possuja naapuriinsa!”
Suomalainen keittiö kelpaisi vientiinkin, suurlähettiläs uskoo.
”Esimerkiksi yhdestä palasta tätä piirakkaa maksettaisiin varmasti kahdeksan puntaa Lontoon herkkukaupassa”, hän vinkkaa Mari-emännän poropiiraasta.
Vuori kertoo suurlähettiläälle ja kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallion johtamalle virkamiesjoukolle, että EU:n tukiuudistus on susi.
”Esimerkiksi viherryttämissääntö on lähtenyt toimistoista eikä pelloilta. Viljelijä on luonnosta riippuvainen ja pitää ympäristöstä huolta. Se on tämän elinkeinon elinehto”, Vuori sanoo.
”Järjestelmä on nyt niin mutkikas, että virheitä voi tulla ihan vahingossa. Oh shit! Sorry.”
”Meillä Britanniassa on valitettu ihan samaa. Lisäksi hallinnon tietojärjestelmät eivät ole kovin kehittyneet”, lähettiläs Price myöntelee.
Taneli Vuori on toiminut päätoimisena kasvinviljelijänä vuodesta 2007. Hehtaareita on 226, joista 61 omia.
”Mietin kyllä, kuinka paljon vaikeampaa muualla maassa on keksiä muuta työtä, jos luopuu viljelystä”, hän valotti suomalaisen maaseudun tilannetta.
64-miljoonaisen Britannian viljelijöistä moni on osa-aikainen tai harjoittaa ohessa esimerkiksi matkailua.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
