Kun mitään kivaa ei saa tehdä
Keskiviikosta alkaen raakamaidon ostaja on saanut käteensä lapun, jossa kerrotaan tuotteen riskeistä ja oikeasta säilytyksestä. Tai ainakin olisi pitänyt, mikäli maa- ja metsätalousministeriön asetusta on noudatettu.
Yli 2 500 kiloa raakamaitoa myyviltä tiloilta vaaditaan tutkimuksia taudinaiheuttajien varalta.
Tämä vie kuluttajalta valinnanmahdollisuudet, estää maidontuottajaa toimimasta maalaisjärkisesti ja on osoitus suomalaisten pilkunviilaustarpeesta, ylihuolehtivaisuudesta ja virkainnosta.
Ja estää muutamia ruokamyrkytyksiä, parhaimmillaan myös keskenmenoja ja kuolemia.
En väitä, että raakamaito on suurin riski yhteiskunnassamme. En väitä, että kaikki ruoka on kierrätettävä pastöroinnin, muovipakkauksen ja vakuumin kautta.
Elintarvikehygienia on kuitenkin asia, josta saadaan helposti lietsottua populistinen mylläkkä. Kun aina kaikki estetään ja mitään kivaa ei saa tehdä.
Se, että jotain kielletään ja kaikkea ei saa tehdä, takaa meille turvallisen elintarvikeketjun.
Kyllä, välillä tuntuu, että kuluttajaa pidetään tyhmänä. Usein tuntuu, että syy on siinä, että kuluttaja on tyhmä.
Tulostettu paperilappu ei pidä maitoa kylmässä, se siirtää vastuun kuluttajalle. Mutta paljon enempää ei voi tehdä kuin antaa tietoa.
Evira julkaisi vuonna 2012 tutkimuksen Suomessa tuotetun maidon biologisista vaaroista.
Tuottaja- ja myyjäpuoli piti kuluttajille aiheutuvaa riskiä pienenä, kun muutama asia oli kunnossa: ”Toiminta on suunnitelmallista, lypsyhygienia hyvä, maidon säilytyslämpötilat ja -ajat ovat hallinnassa eikä maitoa jatkojalosteta tai kuljeteta muualle myytäväksi.”
Tutkimuksen kuluttajakyselyssä taas selvisi, että jotkut raakamaidon ostajista säilyttävät sitä jääkaapissa 0–10 asteen lämpötilassa useita päiviä, jopa viikkoja.
Pelkästään tämä riittää syyksi antaa se paperilappu ostajalle. Listeria kasvaa maidon oikeassakin säilytyslämpötilassa muutamassa päivässä pienistä pitoisuuksista sellaisiksi, jotka aiheuttavat sairastumisen.
Listeriaa esiintyy suomalaisillakin maitotiloilla satunnaisesti.
Tarkkaa pesäkemäärärajaa, joka aiheuttaa sairastumisen, ei ole pystytty määrittämään.
Tilalta meijeriin myytävä maito tutkitaan pari kertaa kuukaudessa. Se on osa meijerin omaa laatuvalvontaa, mutta myös lakisääteistä.
Suoraan kuluttajalle myytävän maidon litrahinta on reilusti suurempi kuin meijeriin myytävän. Toki se myös työllistää tiloilla enemmän.
Jos tilalta myydään 2 500 kiloa maitoa vuodessa, on se liiketoimintaa. Tilalta voi edellyttää muutamaa näytteenottoa vuodessa.
Suomessakin on ollut raakamaidon aiheuttamia ruokamyrkytyksiä. On ollut eheciä, salmonellaa ja kampylobakteeria.
Aikuiselle ja perusterveellekin ihmiselle on inhottavaa viettää aikaa vessanpyttyä halaten.
Vielä ikävämpää se on, jos tauti lävähtää useamman hengen juhlaväelle.
Enemmän kuin vähän ikäviä asioita listerioosi aiheuttaa riskiryhmille: lapsille, raskaana oleville, vanhuksille ja sairaille. Kyse onkin sekä todennäköisyydestä sairastua että sairastumisen vaikutuksista.
Todennäköisyys on pieni. Vaikutukset ovat riskiryhmille niin merkittävät, että todennäköisyyttä on syytä pienentää entisestään.
Juon tankkimaitoa kyläillessäni maitotilalla. Jos kuuluisin riskiryhmään, en joisi.
hanna.salonen@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
