”Maaseudulla EU edustaanaurettavien direktiivien maailmaa”
JOENSUU (MT)
Eurovaaleissa pienistä Pohjois- ja Itä-Suomen kunnista tulee tuplaperiferioita: ensinnäkin ollaan kaukana Helsingistä, toiseksi vielä etäämpänä Brysselistä, Åbo Akademin poliittisen käyttäytymisen tutkija Jussi Westinen sanoo.
”Etelän äänillä vaalit ratkeaa -ajattelu aiheuttaa voimattomuutta. Lisänä tulee se, ettei uskota Brysselin työn näkyvän missään”, Westinen summaa.
Tietämättömyys on kaikissa vaaleissa tärkeä äänestämättä jättämisen syy.
”Europarlamentin tasolla on paljon vaikeampi saada selkoa valtasuhteista. Toisaalta moni miettii, mikä on yksittäisen edustajan vaikutusvalta, kun Suomella on 13 paikkaa 700:stä”, Westinen pohtii.
”Kansaa ei voida vaihtaa eikä syyttää laiskaksi. Näyttää siltä, että valtaosa etenkin maalla asuvista ihmisistä ei tunne voivansa vaikuttaa europarlamenttivaaleissa”, sanoo sosiologian professori Päivi Harinen Itä-Suomen yliopistosta.
Hänellä on paitsi tutkijan näkökulma äänestyskäyttäytymiseen myös vaalitoimitsijan ja vihreän kaupunginvaltuutetun näkökulma aiheeseen.
”Tulen Enon Louhiojalta, jonka 600 asukkaasta sata äänesti ennakkoon ja sata kävi vaalipäivänä äänestyspaikalla. Istuin vaalihuoneessa, ja koko pitkän päivän pohdimme sitä, mikseivät ihmiset äänestä”, Harinen kertoo.
”Syy lienee siinä, että europarlamentaarikot jäävät todella etäisiksi erityisesti maalla asuvien ihmisten elämästä.”
Harisen mukaan se ei riitä, että eurovaalien ehdokkaat aktivoituvat vasta pari viikkoa ennen vaaleja. Silloinkaan mepit eivät vieraile pienimmillä paikkakunnilla.
”Syrjäseutujen ihmisille EU edustaa naurettavien direktiivien ja sääntöjen maailmaa, jolla ei ole heidän mielestään mitään tekemistä todellisen tai ainakaan heidän oman elämänsä kanssa.”
Europarlamentaarikot jäävät monelle täysin näkymättömiksi toimijoiksi, Harinen pohtii.
”Monet kokevat, etteivät europarlamentaarikot edes tee mitään, nostavat vain kovaa palkkaa. Ihmeellinen katkeruus on vallalla erityisesti maaseudulla. Se viestii siitä, että parlamentaarikkojen pitäisi paljon enemmän kertoa työstään ihmisille. Lisäksi listat ovat liian isoja, eikä niistä erotu syrjäseutujen tuttuja nimiä riittävän valovoimaisina.”
Alueellisia eroja enemmän tutkimuksissa on pohdittu iän merkitystä äänestämiseen. Tietenkin, mitä vaikeampaa äänestyspaikalle on päästä, sitä vähemmän houkuttelevaa se on.
”Kuitenkin ikäihmiset kokisivat kotiin tulevan äänestyspalvelun jotenkin nolona. Kunnia-asiana kylillä pidetään omillaan selviytymistä”, Harinen tietää.
”Miksi ihmiset tekisivät turhalta tuntuvia asioita?”
LIISA YLI-KETOLA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
