Kaivosten hyöty vähintäänviisinkertainen haittoihin nähden

Talvivaaran kaivoksen ympäristöhaittojen on arvioitu olevan runsas neljäsosa kaivoksen hyötyihin verrattuna. Haitoissa ei ole mukana vesistöjenhappamoitumista sulfaatin vuoksi. Kaivoksen purkuputkea Haukilampeen esittelee toimitusjohtaja Harri Natunen. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkisto

Pellervon taloustutkimus PTT on tutkinut ja arvottanut yhdeksän metallimalmikaivoksen hyötyjä ja haittoja. Kaivoksista osa on avattu vuoden 2009 jälkeen ja osa vielä suunnitteilla.

Kaivosten taloudellinen hyöty niiden elinkaaren aikana on viisi miljardia euroa ja haitta noin miljardi euroa. Sekä hyödyt että haitat ovat alarajoja.

Kaivoksista ylivoimaisesti suurin on Talvivaara Sotkamossa, jonka hyödyt ovat puolet kaikkien kaivosten hyödyistä, haitat neljä viidesosaa.

Hyödyistä on otettu mukaan työllisyys ja palkat. Haittoja ovat ilmapäästöt, meluhaitat, päästöt vesiin ja vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen.

Kaivoksissa työskentelee alihankinta mukaan lukien 2 730 henkilöä ja kerrannaisvaikutuksineen työpaikkoja arvioidaan olevan 5 190. Palkat ovat 182 miljoonaa euroa vuodessa.

Kaivosten viiden miljardin euron hyödyistä puolet on paikallisia, vajaa 40 prosenttia alueellisia ja reilu kymmenesosa valtakunnallisia.

Viisi miljardia on alaraja-arvio, koska laskelmassa ei ole mukana yritysten voittoja, investointien aiheuttamia hyötyjä eikä valtion ja kuntien yhteisö- ja pääomaverojen tuottoja. Niiden laskeminen mukaan nostaa kaivosten todellista hyötyä reilusti.

Arviot ympäristöhaitoista perustuvat ympäristövaikutusten arviointiselostuksiin ja Suomen ympäristökeskuksen tietoihin, metsäekonomisti Emmi Haltia PTT:stä kertoo. Niiden lisäksi on haittoja, joita ei ole pystytty arvioimaan, esimerkiksi sulfaattipäästöt tai haitat luontomatkailulle.

Lähellä kaivosta asuville henkilöille haitat voivat olla erittäin suuret, mutta ne kohdistuvat varsin harvoihin ihmisiin.

Haltian mukaan pelkästään Talvivaaran avokaivoksen suuri 2 000 hehtaarin koko tuottaa haittoja, suurimmat haitat tulevat kasvihuonekaasupäästöistä.

Talvivaaran järviä happamoittavia sulfaattipäästöjä vesistöihin ei ole tutkimuksessa arvotettu. Haltian mukaan kaivoksen taloushyöty on kuitenkin niin suuri, että vaikka vesistöt puhdistettaisiin, niin kustannukset eivät ylittäisi hyötyjä.

”On vaikea nähdä, että vastaavia suuria ympäristöhaittoja tulisi niin paljon, että haitta ylittäisi hyödyt.”

Tutkimuksen esittelyssä mukana olivat työ - ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) ja ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.).

Niinistö totesi, että hallituksen sisällä on keskusteltu kaivosverosta. Sen lähtökohta ei ole kuitenkaan ympäristöhaitat, vaan ne pitää pystyä ehkäisemään jo suunnitteluvaiheessa.

Kaivosvero tulisi korvaamaan esimerkiksi kuntien ja valtion panostusta kaivosalan koulutukseen tai liikenteeseen kaivosalueilla.

Häkämiehen mukaan kaivosvero ei kuulu hallitusohjelmaan, jota hallitus noudattaa.

JOUKO KYYTSÖNEN

Avaa artikkelin PDF