Irlannin naudanlihantuottajat vaikeuksissa – Vaativat EU:lta tukea kovan brexitin tuoman epävarmuuden varalle

EU:n pitäisi maksaa Irlannin maataloudelle, mikäli kova brexit toteutuu, maan tuottajajärjestö IFA vetoaa. Kuva: Joel Rosenberg

EU:n suurimpiin kuuluva naudanlihan tuottaja Irlanti on varautunut siihen, että Britannia lähtee unionista ilman sopimusta. Jos niin käy, Maailman kauppajärjestön WTO:n tullit astuvat voimaan maaliskuun lopulla.

Naudanlihan hinta tippuisi silloin 38 prosenttia ja tuottajien ansiot 40 prosenttia, Irlannin tuottajajärjestö IFA arvioi.

”Jos tullit nousevat 50 prosenttiin, mikä on nykyarvio, se toisi maamme tuottajille 1,7 miljardin euron lisäkustannukset”, järjestön EU-johtaja Liam MacHale kertoo.

Britannian tulisi edelleen avata rajansa tuonnille, koska se ei ole ruuan suhteen lähelläkään omavaraista. Jos kaikkien tuotteiden tullit painuisivatkin nollille, EU:n ulkopuoliset maat ryntäisivät brittimarkkinoille ja kilpailu kiristyisi. Se ei IFA:n mielestä olisi myöskään hyvä idea.

”Irlannin naudanliha on korkean laadun tuote. Se ei voi kilpailla EU:n ulkopuolelta tulevien tuotteiden kanssa”, MacHale sanoo.

Irlannin tuottajajärjestö vaatiikin, että EU maksaisi Irlannille korvausta sopimuksettoman ”kovan” brexitin aiheuttamista markkinahäiriöistä.

IFA:n tavoite olisi saada jokaisesta viiden sentin muutoksesta lihakilon hinnassa 20 euron kompensaatio teu­rastettua eläintä kohti.

Tämä tekisi MacHalen laskujen mukaan yli miljardi euroa korvauksia pelkästään maan naudanlihantuottajille. EU on vastannut, että interventio-ostot ja varastointituki voisivat olla oikeat keinot avuksi.

”Raha tulisi saada käyttöön heti, jos sopua ei saada aikaan. Emme halua menettää markkinoita tai kasvattaa varastojamme. Tarvitsemme kompensaatiota”, MacHale sanoo.

Irlanti ei ole ainoa maa, joka nojaa viennissään Britanniaan. Rahallista vetoapua ovat toivoneet muun muassa Belgian vihannes-, Tanskan sianlihan- ja Alankomaiden puutarhatuottajat. Myös Irlannin maidontuottajat ovat kertoneet ongelmistaan.

Venäjän tuontikiellon aikaan unioni tuki elintarvikkeiden tuontikielloista kärsiviä hedelmätuottajia reilulla sadalla miljoonalla eurolla. Sopimukseton brexit on MacHalen mukaan vakavampi kysymys.

”Viennin määrä EU-maista Britanniaan on seitsemän tai kahdeksan kertaa suurempi kuin Venäjälle. Silloin vaikutuksetkin ovat suuremmat.”

Brexit ei ole Irlannin naudanlihantuottajien ainoa haaste.

Viime kesän pitkittynyt kuivuusjakso ja kulutustottumusten muutokset ovat aiheuttaneet sen, että tuottajat saavat eläintä kohti noin sata euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Epävarma markkinatilanne on vaikuttanut siihen, että teurastuksia on tehty aiempaa enemmän.

”Tuottajat miettivät paraikaa, milloin eläimet kannattaa laittaa teuraaksi. Jos he odottavat liian pitkään, voi olla, ettei heillä ole enää markkinoita, minne lihaa myydä”, MacHale sanoo.

Irlanti vie 40 prosenttia maataloustuotteistaan ja naudanlihastaan puolet Britanniaan. Ruokaviennin arvo naapuriin on yhteensä noin viisi miljardia euroa.

Kovan brexitin tuomat tullit asettaisivat EU:ssa tuotetun ruuan samalle viivalle EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tuoreelle naudanlihalle tämä olisi erityisen haitallista, sillä rajatarkastusten kasvava byrokratia vaikuttaisi tuotteiden säilyvyyteen.

”Dokumentoinnin lisääntyminen rajatarkastuksissa toisi raskasta ja hidasta byrokratiaa. Tuore liha ei kestä pitkiä säilytysaikoja.”

Sopimukseton brexit pakottaisikin Irlantia löytämään naudanlihalle uusia markkinoita. Nyt vain viisi prosenttia viennistä menee EU:n ulkopuolelle.

”Teemme töitä sen eteen, että naudanlihalle löytyy uutta kysyntää. Irlantilainen naudanliha on maailman kärkipäässä, kun puhutaan ympäristöystävällisyydestä. Suunnitelmana on lisätä vientiä Aasiaan ja Afrikkaan”, MacHale summaa.