Omatoiminen voi säästää jopa puolet biokaasulaitoksen kuluissa

Lassi Kähkönen on tyytyväinen biokaasulaitteistoonsa. Kuva: Lari Lievonen

Kuva: Lari Lievonen

Kuva: Lari Lievonen

Kuva: Lari Lievonen

Kuva: Lari Lievonen

Kähkösen tila Valtimolla tuottaa ruohosta maitoa, lihaa, kaasua, lämpöä ja sähköä. 

Toni Taavitsainen, Markus Moilanen ja Lassi Kähkönen tutkivat kaasumoottoria ja generaattoria, joka tuottaa kaasusta lämpöä ja sähköä. Kuva: Lari Lievonen

Lassi Kähkösen (vas.) tilan biokaasulaitteisto lähti kesällä hyvin käyntiin, takana jälkikaasureaktori. Toni Taavitsainen työskentelee kaasulaitoksia suunnittelevassa Envitecpolis Oy:ssä. Markus Moilanen on rakentanut vastaavan laitoksen Suomussalmelle aiemmin. Kuva: Lari Lievonen

Maanviljelijä Lassi Kähkönen on rakentanut kahden robotin lypsykarjatilalleen Valtimolle biokaasulaitosta parin vuoden ajan. Laitos alkoi tuottaa viime kesänä maatilalle lämpöä ja sähköntuotanto alkaa syksyn aikana. Mahdollisuus on myös liikennekaasun tuotantoon.

Aikansa vaihtoehtoja vertailtuaan Kähkönen päätti valita omatoimisen rakentamisen valmiin tehdaslaitoksen sijaan ja aloitti rakentamishankkeen yhteistyössä laitoksen Suomussalmelle maatilalle jo aiemmin rakentaneen Markus Moilasen kanssa. Mukana oli myös kaasulaitoksia suunnittelevan Envitecpolis Oy:n Toni Taavitsainen.

Envitecpolis vastasi suurelta osin hankeen suunnittelusta ja hoiti lupa- ja tukiasiat. Moilanen oli mukana suunnittelussa ja rakentamisen aikaisena tukena.

Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy Pikes vertaili omatoimisesti rakennetun ja tehdasvalmisteisen laitoksen kuluja.

Tutkimuksen mukaan Kähkösen tilan energiankulutuksella omatoimisesti tehdyn biokaasulaitoksen rakentaminen verrattuna samankokoiseen tehdasvalmisteiseen laitokseen säästää kustannuksissa niin paljon, että laitoksen takaisinmaksuaika lyhenee alle kymmeneen vuoteen. Tehdasvalmisteisen takaisinmaksuaika on 14–16 vuotta.

Tehdasvalmisteinen laitos tulisi kilpailukykyiseksi, mikäli tilan energiankulutus olisi suurempi.

Kähkösen biokaasulaitoksen arvonlisäveroton kustannusarvio oli 315 000 euroa ja vertailussa olleen valmisratkaisun 400 000 euroa. Investointitukea molemmat saivat 40 prosenttia kustannuksista, ja ylläpitokustannukset ovat runsaat 6 000 euroa vuodessa.

Kähkösen ja Moilasen arvion mukaan järkevästi tehden ja vanhoja rakennuksia hyödyntäen omatoiminen rakentaja pääsee jopa puolet tehdasvalmisteista edullisemmin suunnilleen samaan lopputulokseen.

Tilan 700 kuution biokaasureaktori rakennettiin maanalaisesti lietealtaaseen, jonne pumpataan navetasta vuodessa noin 6 000 kuutiota lehmän lantaa. Lehmiä navetassa on lähes 140 ja nuorta karjaa saman verran.

Reaktori toimii hapettomassa tilassa ja märkää massaa sekoitetaan sekä lämmitetään siten, että lämpötila pysyy vähän alle 40 asteen paikkeilla, jolloin lantaa kaasuksi hajottavat bakteerit toimivat parhaiten.

Reaktorista kaasu siirretään kupumaiseen jälkikaasureaktoriin ja vähähajuinen liete liete­säiliöihin pumppaamalla.

Kaasun tuotantotavoite tilalla on 90 000 kuutiota vuodessa, johon näillä näkymin päästään ja mahdollisesti ylikin.

Kaasu poltetaan kaasumoottorissa, johon kytketty generaattori muuntaa kaasun sähköksi ja lämmöksi. Kaasupoltin ja -kattila ovat varalla lämmöntuotantoon.

Suomessa on käytössä isoilla tiloilla vastaavia tehdasvalmisteisia siirrettäviä konttiratkaisuja. Kähkösen tilan lietelannan tuotanto ja lämmön tarve on kuitenkin sen verran pienempi, että valmisratkaisu olisi käynyt turhan kalliiksi hyötyyn nähden.

Kähkönen sai työhön taitavan kirvesmiesporukan. Tarvittavat hankinnat pystyttiin tekemään pitkällä aikavälillä ja kilpailuttamaan, mikä alensi kustannuksia.

Samoin laitosta rakennettiin silloin, kun siihen oli aikaa.

Laitoksen kannattavuutta lisää lietelannan typen liukoisuuden paraneminen. Sillä pystytään korvaamaan ostolannoitteita.

Kannattavuutta parantaa myös vesipitoisen lietteen levittämisen helpottuminen kevyemmillä laitteilla eikä maaperä tiivisty vetoletkulevityksessä.

Moilasen mukaan hänen tilallaan hajuttomuus vaikutti siihen, että lantaa pystyi levittämään navetan vieressä lähellä naapureita oleville pelloille, mikä säästää aikaa ja polttoainetta. Lisäksi näillä lohkoilla säästettiin keinolannoitteissa.

Myös rikkakasvien siementen määrä vähenee kaasuprosessissa.

Kähkönen muistuttaa, että kun itse rakentaa laitoksen, sen tuntee perusteellisesti, minkä vuoksi käyttö ja huolto sujuu hyvin.

Omatoimirakentaminen parantaa myös paikallistaloutta.

”Omatoimirakentajalla täytyy olla halua, kykyä ja aikaa rakentamiseen, saatava kasattua osaava rakennusporukka, ja on myös uskallettava pyytää apua kun tarvitsee”, Kähkönen pohtii.

Laitos lähti kesällä käymään erittäin hyvin. Sopiva käyntilämpötila saavutettiin jo kuukauden kuluttua lannan syöttämisen aloittamisesta ja kaasua ja lämpöä tulee vähintään odotetusti.

”Kaasulla tila saadaan omavaraiseksi ja hakkeen käyttö voidaan lopettaa.”

Suurin osa käytetystä hakkeesta on ostettu tilalle.

Sähkön tuotantoon tarvittava 50 kilowatin moottori ja generaattori on valmiina, mutta sitä ei ole vielä kytketty verkkoon puuttuvan osan vuoksi. Sähköntuotantotavoite on noin 200 000 kilowattituntia vuodessa, josta tilalla kuluu 120 000 kilowattituntia. Biokaasulaitos kuluttaa osan tuotetusta sähköstä.

”Sähkö on aivan olennainen osa laitoksen kannattavuutta”, Kähkönen sanoo.

Biokaasun energiasta voidaan muuttaa sähköksi kolmannes ja lämmöksi vähän yli puolet. Suurin hyöty sähköstä tulee, kun sillä korvataan tilan ostamaa sähköä.

Sähköä voidaan tuottaa myös myyntiin, mutta siitä saatava hinta on heikko.

Kähkösen tilan biokaasulaitos

Syöte: karjanlantaa 6 000 kuutiota vuodessa

Reaktori: 700 kuutiota

Voidaan lisätä säilörehua tai nurmea.

Bakteerit hajottavat lannan kaasuksi ja ravinteiksi.

Massa käy 35–40 as­teessa.

Laitosta varten ei tarvittu ympäristölupaa.

Kaasumoottori: kiinalainen, jonka teho on 50 kW.

Tuottaa vuodessa:

lämpöä 315 MWh ja sähköä 200 MWh

Vähentää keino- lannoitteen tarvetta.

Mahdollisuus liikennekaasun tuottamiseen.

Tilalla on lehmiä ja nuorta karjaa yhteensä 280 päätä.