MT-gallup: Suomalaiset haluavat Tiitisen listan julki – näin erikoistutkija arvioi puoluekannoista johtuvaa eroa
Oikeistopuolueiden kannattajat haluavat listan julki. Keskustassa ja vasemmistopuolueissa asiaan suhtaudutaan selvästi varauksellisemmin.Vajaa puolet suomalaisista kannattaa niin kutsutun Tiitisen listan julkistamista, selviää tuoreesta MT-gallupista.
Tiitisen listalla tarkoitetaan Suojelupoliisin vuonna 1990 Länsi-Saksan turvallisuuspalvelulta samaa 18 suomalaisen nimilistaa. Lista on julkinen vasta vuonna 2050.
Listalla olevien henkilöiden epäiltiin olleen Itä-Saksan salaisen poliisiin, Stasiin yhteydessä, myös tietämättään.
Kyselyyn vastanneista noin 45 prosenttia kannatti Suojelupoliisin entisen päällikön Seppo Tiitisen mukaan nimetyn listan julkistamista.
Kannastaan epävarmoja oli kaikista vastanneista vajaat 29 prosenttia, ja ei-kannan kertoi 26 prosenttia.
Miehissä selvä enemmistö kannatti listan julkistamista, kun taas naisissa eniten oli epävarmoja kantoja.
Vastaajan kannattama puolue vaikutti myös mielipiteeseen selvästi. Oikeistopuolueissa listan julkistaminen nautti selvää kannatusta, mutta vasemmalle siirryttäessä asiaan alettiin suhtautua nihkeämmin.
Turun yliopisto eduskuntatutkimuksen erikoistutkija Kimmo Elo sanoo Kyselyn tuloksen olevan odotettu.
”En osaa sanoa -vastauksien paljouden voi laittaa tietämättömyyden piikkiin. Ihmiset haluaisivat tietää enemmän ennen kuin lyövät kantansa lukkoon”, hän arvioi.
Elo kertoo, että naiset ottavat perinteisesti varovaisemmin kantaa väittämiin, joista he ovat epävarmoja.
”Miehet sanovat varmemmin kantansa, vaikka heillä olisi yhtä epävarma tietopohja.”
Elon mukaan tuorein Tiitisen lista -keskustelu lähti kokoomuksen kansanedustajan Atte Kalevan esityksestä. Esitys on saanut kannatusta myös kannattajakunnassa.
Orpon hallituksen suurimpien puolueiden eli kokoomuksen ja perussuomalaisten keskuudessa listan julkistamiseen on vahva kannatus.
”Perussuomalaiset haluaisivat tuoda muidenkin vanhoja haamuja esille”, Elo arvelee.
Hallitus on paininut erilaisten rasismikohujen keskellä heti alusta asti. Elon mielestä oikeistopuolueissa olisi kannatusta keskustelun vaihdolle.
”Historiapoliiittista keskustelua kammetaan nykypolitiikan kamppailuvälineeksi”, hän tuumaa.
Vasemmistopuolueissa Elo arvioi vastausten taustalla olevan puolestaan päivänvastainen reaktio eli nykykeskustelun painopistettä ei haluttaisi siirtää.
”Vasemmistoliitossa epävarmojen osuus on kiinnostavan suuri. He eivät ole selkeästi varmoja, olisiko listan julkistamisesta enemmän haittaa vai hyötyä heille.”
Vasemmistoliiton jälkeen sosiaalidemokraateissa listan julkistamista vastustettiin eniten. Elo sanoo, että sosiaalidemokraatit eivät halua omaan historiaansa tahroja.
”Jos sieltä löytyisi muutama oletettu nimi, niin sosiaalidemokraatit voisivat menettää nykyisen etulyöntiasemansa yhteiskunnallisessa keskustelussa”, hän perustelee.
”Eri aikana kyselyn tulokset voisivat olla hyvin erilaisia.” Kimmo Elo
Keskustassa sekä vihreissä kannat jakaantuvat melko tasaisesti kolmeen yhtä suureen osaan. Vihreiden jakautuminen yllätti erikoistutkijan.
”Verrokkimaassa Saksassa vihreät ovat vaatineet vastaavissa tapauksissa suurta avoimuutta. Suomessa vihreät ehkä pelkäävät listan julkistamisen vaikutusta nykykeskustelua siirtäen.”
Keskustan kohdalla Elo tunnistaa useita taustasyitä kannoille. Toisaalta keskustalaiset voisivat haluta puhdistaa pöytää, kuten Alpo Rusin tapauksessa.
”Taas toisaalta keskustalaiset pelkäävät, mitä kaikkea muuta suomettumisen ajalta voi löytyä muun muassa KGB:n arkistoista”, hän pallottelee.
Elo korostaa kuitenkin, että kyselyn tulokset linkittyvät vahvasti aikaan. Historian tutkijan silmin aihe on aidosti olennainen, mutta nykypolitiikan kannalta se ei ole hänestä päivänpolttava aihe.
”Eri aikana kyselyn tulokset voisivat olla hyvin erilaisia”, Elo tiivistää.
Kantar TNS Agri toteutti kyselyn MT:n tilauksesta. Kyselyyn vasti 1 101 suomalaista aikavälillä 4.–9.8.2023. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







