Sähköverkon myrskynkestävyyttä parannetaan liki miljardilla eurolla vuodessa
Sähköyhtiöt aloittivat laajat investoinnit sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantamiseksi, kun sähkömarkkinalaki tuli voimaan 2013.
Laki edellyttää, että vuoden 2019 loppuun mennessä puolet sähköyhtiön asiakkaista on toimitusvarman verkon piirissä. Käytännössä se tarkoittaa yleisimmin ilmajohtojen korvaamista taajamissa maakaapeloinnilla. Harvaan asutuilla alueilla metsässä kulkevia johtoja siirretään teiden varsille.
Myrskynkestävän verkon pitää kattaa kaikki asiakkaat vuoden 2028 loppuun mennessä.
Suur-Savon Sähkön alueilla Etelä-Savossa Asta-myrsky kaatoi metsää ja runteli sähkölinjoja viisi vuotta sitten laajasti etenkin Savonlinnan, Sulkavan, Rantasalmen ja Joroisten seuduilla.
Suur-Savon Sähkötyön toimitusjohtajan Arto Niemisen mukaan viime vuosina sähkön toimitusvarmuutta on parannettu taajamissa merkittävästi kaapeloinnilla. Sen lisäksi metsäjohtoja on siirretty teiden varsille ja johtolinjojen ongelmapuita käsitelty helikopterilla.
”Suur-Savon sähkön jakelualueella on kaapeloitu noin 100 kilometriä kesässä”, Nieminen kertoo.
Asiantuntija Esa Niemelä Energiateollisuus ry:stä laskee, että koko maassa kaapelia kaivetaan maan sisään vuosittain 8 000–10 000 kilometriä.
Sähköverkkoja uusitaan Suomessa kaikkiaan seitsemällä miljardilla eurolla vuosien 2014–2028 aikana. Nyt investointitahti on Niemelän mukaan noin 700–800 miljoonaa euroa vuodessa.
Jakeluverkon parannustöitä jarruttaa hidas luvitus.
”Lupaprosessi on kehittynyt viime vuosina, mutta sen pitäisi olla nykyistä vielä paljon sujuvampi”, Niemelä sanoo.
Investointiohjelmia ei pystytä Niemelän mukaan toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti, kun lukuisten lupien käsittelyajat venyvät eri viranomaisilla.
”Hidas ja raskas luvitus vaikuttaa erityisesti haja-asutusalueilla, missä verkkoa pitäisi siirtää teiden varsille sekä ilmajohtoina että maakaapeleina”, Niemelä sanoo.
Suur-Savon Sähkötyön Arto Niemisen mukaan käytännön töissä törmätään moniin esteisiin.
Esimerkiksi johdon vetäminen pienenkin puron ali vaatii aluehallintovirastosta luvan, jonka käsittely kestää yhdeksän kuukautta. Jos asennetaan maakaapelia viisi kilometriä yksityistien varteen, siihen saatetaan tarvita kymmenien osakkaiden erillinen suostumus.
”Sähkömarkkinalaki antoi sähköyhtiöille keppiä, mikä on varmasti ihan hyvä asia. Meille ei kuitenkaan annettu tarpeeksi keinoja toimitusvarmuuden parantamiseen”, Nieminen sanoo.
Parikkalan Valon osastopäällikkö Olli Mattila toteaa, että myrskyjen vaikutus näkyi päättäjissä ja lainsäädännössä vasta lähelle pääkaupunkiseutua osuneiden vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen.
Puolitoista vuotta aiemmin riehuneet Asta ja Veera osuivat sen verran syrjään, ettei niitä juuri noteerattu.
Sähkömarkkinalaki vaatii haja-asutusalueilla toimivilta sähköyhtiöiltä valtavia investointeja.
Kaava-alueella ei saa olla tulevaisuudessa yli kuuden tunnin sähkökatkoja. Haja-asutusalueella raja on 36 tuntia.
Kaakkois-Suomessa Parikkalan, Rautjärven ja entisen Punkaharjun alueella toimivassa Parikkalan Valossa uskotaan, että taajamat kaapeloimalla tavoitteeseen päästään aikataulussa.
Sen sijaan kaikkien talouksien saaminen mukaan vuoden 2028 loppuun mennessä tuntuu vaikealta. Investointien pitäisi jo nyt olla noin kaksinkertaiset nykyiseen nähden.
Investointien rahoitus on vaikeaa. Energiavirasto valvoo, että voittoa saa tuottaa vain 3–5 prosenttia vuodessa. Sillä pitäisi vahvistaa tasetta ja investoida.
Samaan aikaan katkosten ajalta maksetut käyttökorvaukset ovat nousseet. Niihin käytetty raha on aina pois investoinneista, joilla katkoksia voitaisiin vähentää, Mattila harmittelee.
Juha Kaihlanen
Terhi Torikka
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
