PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen painottaa maakunnallisen koulutusverkon tärkeyttä. Kuva: Johannes Tervo
”Sopeutustarve on valtava” – tätä kaikkea velkajarru voi tarkoittaa maakunnille
PTT:n toimitusjohtajan mielestä koulutus täytyisi rajata jatkossa leikkaustoimien ulkopuolelle.
Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen katsoo, että vastuullinen hallitus sitoutuu velkajarrusovun perusperiaatteisiin. Kuva: Jarno MelaLue artikkelin tiivistelmäEduskuntapuolueet ovat sopineet velkajarrusta, jolla pyritään rajoittamaan valtion velkaantumista. PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen arvioi, että sopeutustarve voi olla jopa yli 10 miljardia euroa. Leikkaukset koskisivat erityisesti maakuntien tiestöä ja sote-palveluja, mutta koulutuksen hän katsoo säilyvän sopeutusten ulkopuolella sen merkityksen vuoksi talouskasvulle ja alueiden elinvoimalle.
Tiivistelmä on Rengin, Viestimedian oman tekoälyavustajan, tekemä ja ihmisen tarkistama.Kaikki Suomen eduskuntapuolueet, pois lukien vasemmistoliitto, ovat sitoutuneet niin sanottuun velkajarruun.
Velkajarru on parlamentaarinen sopimus, jolla pyritään rajoittamaan valtion velkaantumista. Julkisen talouden sopeuttamisen tarpeesta sovitaan yhdessä vaalikausien yli, mutta kukin hallitus päättää keinoista, joilla tavoitteeseen pyritään yltämään.
Helmikuussa eduskuntapuolueet julkistivat yhteiset laskelmansa tulevien vuosien julkisen talouden sopeutustarpeesta. Niiden mukaan hallitus joutuisi leikkaamaan menoja tai lisäämään tuloja 8–11 miljardia euroa seuraavalla eduskuntakaudella, puolueista koostuva velkajarrutyöryhmä toteaa raportissaan.
Velkajarru on parlamentaarinen sopimus, jolla pyritään rajoittamaan valtion velkaantumista.
Mitä kaikkea tämän mittakaavan sopeutusten jalkauttaminen vain yhdessä vaalikaudessa voisi tarkoittaa maakuntien kannalta, Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen?
”Tässä vaiheessa ei olla sovittu mitään sopeutuskeinoista. Ne ovat seuraavan hallituksen päätösvallassa. Sopeutustarve on kuitenkin joka tapauksessa siinä määrin suuri, että tarvitaan sekä veronkorotuksia että menojen leikkauksia” Lahtinen toteaa.
”Jos lopullinen sopeutuksen määrä on haarukan ylipäässä, 10 miljardia tai enemmän, pöydällä on turvallisuussektorin ulkopuolelta lähes kaikki asiat.”
”Maa- ja metsätalouteen tulee tällöin kohdistumaan sopeutustoimia merkittävästi aiempaa enemmän. Lisäksi hyvinkin perusteltuja lisämäärärahoja esimerkiksi väyläverkon kunnossapitoon on vaikea saada läpi.”
”Jos lopullinen sopeutuksen määrä on haarukan ylipäässä, 10 miljardia tai enemmän, pöydällä on turvallisuussektorin ulkopuolelta lähes kaikki asiat.”
Lahtinen painottaa, ettei tarkasta sopeutussummasta ensi vaalikaudella ei olla vielä sovittu.
”Asiaa tarkennetaan joulukuussa. Lopulliseen sopeutustavoitteeseen vaikuttavat ennen kaikkea nykyisen hallituksen mahdolliset uudet päätökset ja talousennusteiden tarkentuminen.”
PTT:n toimitusjohtajan mielestä koulutus täytyisi rajata jatkossa leikkaustoimien ulkopuolelle.
”Yksi alati paheneva talouskasvun este on nuorten rapautuva koulutustaso. Tämän vuoksi koulutuksesta ei pitäisi missään nimessä leikata. Maakunnallinen koulutusverkko on tärkeä alueiden elinvoiman ja osaavan työvoiman turvaamisen kannalta, joten myös se pitää turvata.”
Toisaalta Lahtinen huomauttaa, että sote-palveluista ja erityisesti vanhusten lähipalveluista leikkaaminen lisää hoivavelkaa, mikä tulee jatkossa hyvin kalliiksi.
”Tällaiset leikkaukset eivät vahvista julkista taloutta kestävästi.”
Erityisen kova leikkauspaine kohdistuu lähivuosina maakuntien tiestöön ja muuhun infrastruktuuriin.
”Uusien väylähankkeiden rahoitusta on jo nykyisen hallituksen toimesta leikattu kehyksen sisältä, mutta sitä on lisätty erillisestä investointipaketista. Seuraava hallitus kohtaa alentuneen kehystason, joten jo nykyisen tason säilyttäminen vaatisi merkittäviä menolisäyksiä.”
”Yksi alati paheneva talouskasvun este on nuorten rapautuva koulutustaso.”
Uskotko, että seuraava hallitus todella toteuttaa näin raskaat säästöt? Toisin sanoen, uskaltaisiko seuraava hallitus leikata näin raskaasti vielä kuluvan hallituskauden raskaiden sopeutustoimien päälle?
”Ilman merkittäviä sopeutustoimia velkaantuminen jatkaa ensi vaalikaudellakin kasvuaan hallitsemattomalla tavalla, joten vastuullinen hallitus toteuttaa merkittävän määrän sopeutustoimenpiteitä. Viime viikolla saavutettu velkajarrusopu on lähtökohtaisesti tärkeä ja osoitus puolueiden vastuullisuudesta”, Lahtinen vastaa.
”Sopeutuksen määrä on kuitenkin kriittinen vielä auki oleva asia, joka määrittää sen onnistutaanko julkista taloutta tasapainottamaan kestävällä tavalla.”
Erityisen kova leikkauspaine kohdistuu lähivuosina maakuntien tiestöön ja muuhun infrastruktuuriin. Kuva: Petteri KivimäkiEntä voidaanko osa velkajarrun edellyttämästä sopeuttamisesta laskea tulevan, oletetun talouskasvun kuittaamaksi?
”Talouskasvun nopeutuminen on välttämätön osa kestävää julkisen talouden sopeutusta. Perusoletuksena laskelmissa oleva 1,5 prosentin kasvu on viime vuosien kasvua nopeampaa, mutta toki mahdollista saavuttaa. Talouskasvu on myös osin riippuvainen sekä sopeutuksen määrästä että sisällöstä.”
”Jos velkajarruun sitoutumisen perusperiaatteita ei noudateta ensimmäisellä kerrallakaan, koko velkajarrusopu menettää merkityksensä.”
Markus Lahtisen mielestä olisi vahingollista, jos velkajarrun perusperiaatteista lähdettäisiin lipsumaan heti seuraavan hallituksen aloittaessa työnsä.
”Jos velkajarruun sitoutumisen perusperiaatteita ei noudateta ensimmäisellä kerrallakaan, koko velkajarrusopu menettää merkityksensä. Tällä olisi merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, ja se asettaisi suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden vaaraan”, Lahtinen sanoo.
”Nyt tehtävien linjausten pitää olla sopusoinnussa perusperiaatteiden kanssa, mutta myös määrältään sellaisia, että ne mahdollistavat talouskasvun ja julkisen talouden pitkäjänteisen ja kestävän vahvistamisen.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
