K-maatalous korostaa itsenäisyyttäänDLA:n Hankkija-kaupan jälkeen

Kalliit tuotantotarvikkeet ja alhaiset tuottajahinnat ovat historiaa, jos DLA pitää Hankkijan oston yhteydessä antamansa lupaukset. Kilpailukutsu saikilpailijat vaitonaisiksi. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkisto

Suomalalaisesta maatalouskaupasta siirtyi puolet tanskalaisomistukseen. SOK myi tytäryhtiönsä Hankkija-Maatalouden tanskalaisen DLA Agron ytimen muodostaville osuuskunnille Danish Agrolle ja Vestjyllands Andelille.

Kauppa astuu voimaan vaiheittain, 60 prosenttia vuoden vaihteessa ja loput mahdollisesti kolmen vuoden aikana.

Kotimaiset kilpailijat ovat olleet varovaisia ensiarvioissaan, vaikka kukaan ei ole yllättynyt kaupasta.

Johtaja Antti Ollila Rautakeskosta ei halua kommentoida kilpailijan tekemisiä. Aika näyttää, miten omistajavaihdos vaikuttaa markkinatilanteeseen.

Ollila korostaa K-ryhmän maatalouskaupan itsenäisyyttä ja itsenäistä toimintaa. Keskolla ei ole yhteistyötä kummankaan suuren tanskalaisen maatalouskauppiaan DLA:n ja DLG:n kanssa.

DLA lupasi kaupasta pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että omistajanvaihdos hyödyttää suomalaisia viljelijöitä. Tuotantopanosten hintoja pystytään leikkaamaan ja toisaalta viljan hinnat lähestyvät Keski-Eurooppaa.

Isojen volyymien ansiosta iso toimija pystyy hankkimaan tuotteet pientä edullisemmin. Hankkijan osto nostaa DLA:n Pohjoismaiden suurimmaksi maatalouskaupassa ja seitsemänneksi EU:ssa.

DLA osti vuosi sitten Yrittäjien Maatalouden. Hankkijalla ja Yrmalla on päällekkäisyyksiä monissa tuoteryhmissä kuten koneissa. Samoin toimipisteitä sijaitsee lähellä toisiaan.

Tanskalaiset ovat vakuuttaneet, että kummankin suomalaisyhtiön toiminta jatkuu ennallaan, Yrmankin ainakin toistaiseksi.

DLA on vahva tuotantotarvikkeissa ja viljakaupassa. Sen sijaan konekaupassa se on mukana vain Suomessa.

Kauppa osoittaa, että tanskalaiset pitävät suomalaista maataloutta ostovoimaisena myös tulevaisuudessa. ”Ei tänne muuten olisi tultu”, arvioi tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimus PTT:ltä. Samoin maatalouspolitiikan vakaus saattoi painaa vaakakupissa.

Pyykkösen mielestä DLA teki hyvät kaupat, jos tavoitteena on tehdä bisnestä. DLA saa Hankkijan ostolla erittäin vahvan markkina-aseman Suomessa, karkeasti puolet koko sektorista.

Vahvasti kasvuhakuiselle DLA:lle ei riittänyt Yrittäjien Maatalouden mukana tullut pieni markkinasiivu.

Jos DLA:n mukaantulo merkitsee myös entistä edullisempia tuotantopanoksia. Se tarkoittaa erittäin tiukkaa kilpailutilannetta kotimaisille toimijoille.

Ostaja lupasi, että mittakaavaetu tulee näkymään Suomen hinnoittelussa ja esimerkiksi viljakaupassa hintojen luvattiin lähestyvän muuta Eurooppaa. Jos DLA pitää lupauksensa, kotimaisilla kilpailijoilla on kova mietinnän paikka, miten selvitä kilpailussa.

DLA:lla on useita vaihtoehtoja Suomessa, Pyykkönen toteaa. Osuuskunta voi tyytyä pitämään nykyiset markkina-asemat ja pyrkiä tekemään hyvää tulosta Suomessa.

Tanskalaiset saattavat myös pyrkiä kasvattamaan markkinaosuuttaan. Se johtaa käytännössä hintakilpailuun, missä isojen volyymien DLA:lla on etulyöntiasema verrattuna suomalaisiin toimijoihin.

Pyykkösen mukaan maatalouskauppa ei ollut SOK:n ydinaluetta, ja luopuminen oli linjakas ratkaisu.

Ruotsissa mentiin kesällä toiseen suuntaan.

Kun Arlan ja Milkon meijerit yhdistyivät marraskuussa, kilpailuviranomaiset edellyttivät yhden meijerin myymistä. Meijeri myytiin kesäkuussa Coop:lle, joka on SOK:n tapaan päivittäistavarakaupan kuluttajaosuuskunta.

Coop perusteli meijerin ostoa lähiruuan saatavuuden varmistamisella.

VEIKKO NIITTYMAA

Avaa artikkelin PDF