Ruuan ravinteet tarvitaan takaisin peltoon
Arvi Pöyhönen on huolissaan siitä, että ravinteet eivät kierrä lautaselta takaisin pellolle. Jaana Kankaanpää Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoNäin modernina aikana eloperäisten aineiden kierrätys on kehittymätöntä. Se hukkaa ravinteita vääriin paikkoihin, jolloin niistä tulee ongelmajätettä.
Ruuantuotannossa välttämätön fosfori hupenee nopeasti. Peltojen luontaiset ravinnetasot ovat muutoinkin köyhtymässä. Kaikki eloperäiset ”jätteet” tarvittaisiin pitämään yllä peltojen humusta ja ravinteita.
Maatalousyhteiskunnassa suurin osa väestöstä asui maaseudulla. Lähityö, lähiruoka ja lähilannoite olivat kaikki samassa paketissa yhtä lähellä kuin oma pelto, napsava suu ja takapää.
Nykyisin jo yli kolme ja puoli miljardia ihmistä kaupungeissa tuottaa ravinteiden sijaan pelkkää ongelmajätettä. Suuntaus kaupunkeihin on kasvava.
Eikä kaupunkien jäte vielä riitä, avuksi tarvitaan tyhjenevää maaseutua. Myös maaseudulta ”ongelmajätettä” kuskataan wc-vesiä ja jopa harmaita vesiä myöten kaupunkien monimutkaisiin ja kalliisiin puhdistuslaitoksiin. Jokainen on saatava mukaan maksajaksi tähän yhä kalliimmaksi tulevaan luonnottomaan kiertoon.
Eikä tarpeeksi puhdasta tule sittenkään, lääke- ja lisäaineita huumeita myöten jää vesistöjen kautta ravinnekiertoon ja lietemultana viheralueille sateiden huuhdottavaksi. Jos negatiivisia muutoksia tulevaisuudessa näiltä osin ilmenee, se on korjaamatonta.
Jäteyrittäjältä on kuultu, että maalta jopa joulukuusia roudataan joulun jälkeen kaatopaikkakäsittelyyn. Edes maaseudun eloperäisiä jätteitä ei saada luonnolliseen ravinnekiertoon paikan päällä.
Virtsaa ei ennen ymmärretty eikä osattu lannoitteeksi käyttää sen paremmin kuin nytkään. Kovaa tavaraa paremminkin. Muita lannoitteita ei ollutkaan kuin eläinten ja ihmisten lanta.
Yleensä ottaen elämä vähäisen väestön ja vaatimattoman elämäntavan vuoksi oli jotakuinkin kestävää.
Pystytäänkö tiedon avulla yhtään sen parempaan? Kiivaasta kilpajuoksusta huolimatta merkit ovat päinvastaisia.
Hyödystä seuraa lähes poikkeuksetta jokin haitake. Se näkyy myös valtaviksi paisuneissa erilaisissa kaupallisissa tuotevalikoimissa; uudella tuotteella pyritään pienentämään haittaa tai poistamaan edellisen tuotteen tuoma haitta.
Harakan temppuilu tervatulla aidalla on käytännön suoritus ihmisellä.
Pysyvä ravinne ja vesihukka pöntöllä toteutuu maailmanlaajuisesti yötä päivää. Ehkä muinaisia roomalaisia lukuun ottamatta veteen ei ennen tekaistu yhtä suruttomasti kuten nyt.
Ravinteiden sekoittaminen puhtaaseen veteen, kuljettaminen putkistoja myöten ja loka-autoilla puhdistukseen ja lietteen erottamiseen vedestä on kaikkinensa kallis kierto. Joskin se mahdollistaa sumpussa elämisen eli kaupunkien olemassaolon ja kasvun. Sumpussa uimavesien laatukin näyttää ajoittain vaarantuvan.
Tosin vanhakantainen pissakäyntikin nurkan takana tuotti lähinnä muhkeita viholaispehkoja, eikä niitä muhennoksina edes syöty. Mutta yleensä ottaen joko villi tai viljelty kasvusto sitoi ja hyödynsi ravinteet. Tätä joillakin nykyisillä imeytyskentillä yritetään tavoitella.
Nyt osattaisiin kykkiä tuottavamminkin, jos vain tahtoa riittäisi. Tahto tulee yleensä sitten kun ollaan tarpeeksi köyhiä.
Arvi Pöyhönen
Suonenjoki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
