Kutomomiljöö hiljenee Oitissa
Kutomolla on nähtävilläkymmeniä Rasinmäen mattoja. Mattomuoti on vaihdellut vuosien varrella. ”Viime vuosina vallalla on ollut vihreä kausi, mutta tänä vuonna trendi on sininen.” Ville-Petteri Määttä Kuva: Viestilehtien arkistoHAUSJÄRVI (MT)
Koneet hurisevat isossa salissa. Välillä kuuluu kova rämähdys, kun kudontakone lyö kuteen mattoon.
Suunnittelija Eija Rasinmäki asettelee kuteita koneeseen. Työ on tarkkaa, sillä mattoa luodaan kuin taideteosta, kude kerrallaan.
Ensi syksynä kudontakoneiden hurina ja rämähtely vaimenevat, kun 1950-luvulla avattu kutomo sulkee ovensa. Tarkkaa päivää ei ole päätetty, mutta viimeistään pakkasten tullessa rakennus jää kylmilleen.
Rasinmäki osti tehtaan vuonna 1978 tavoitteenaan uudistaa suomalainen räsymatto. Lähes neljän vuosikymmenen varrelle on mahtunut ylä- ja alamäkiä.
”Ensimmäiseen kymmeneen vuoteen kukaan ei uskonut, että mattoja voi kutoa työkseen. Seuraavat kymmenen vuotta olivat menestyksen vuosia.”
Lama lopetti Suomen-tehtaan, mutta Rasinmäki jatkoi suunnittelu- ja opetustyötä Intiassa.
Tänä kesänä kudotaan vielä viimeisiä tilauksia.
Rasinmäki on huolissaan siitä, että kutomisen osaaminen Suomessa vähenee.
”Kudontaa opettavat koulut vähenevät. Monet kudontakerhot ovat lopettaneet toimintansa, kun enää ei löydy tiloja kangaspuille”, Rasinmäki harmittelee.
Samalla häviää suomalaista perinnekulttuuria.
Alan näkymät eivät Rasinmäen mielestä ole kovin valoisia. Opetuksen painopiste on siirtynyt muotoiluun.
”Perinteet voidaan elvyttää. Siihen tarvitaan paljon työtä ja vahvoja persoonia.”
LIINA NIITTYMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
