Sateet ja suojelupaineetpiinaavat turvetuotantoa
Havusuon turvekentän vesienpuhdistusjärjestelmää parannettiin vuonna 2011. Reikäputkista pulppuaa korkean virtaaman aikana vettä kosteikolle. Suvi Niemi Kuva: Viestilehtien arkistoJOUTSA (MT)
”Siikavedessä siika ei enää menesty. Entinen sorapohja on nyt turpeen peitossa ja järvenlahti on pahasti rehevöitynyt”, Puulan kalastusalueen hallituksen jäsen Jouko Häkkinen sanoo.
Puulaan kuuluvaan Siikaveteen tulee vedet Kälkäjoesta, jonka valuma-alueella on turvetuotantoalueita yhteensä 418 hehtaaria. Se on kaksi prosenttia koko valuma-alueesta. Ylivoimaisesti suurin osa valuma-alueesta on metsätalouskäytössä.
Häkkinen ja hallituksen puheenjohtaja Kalevi Puukko ovat vahvasti sitä mieltä, että turvetuotanto on pahin syyllinen vesien tilan heikkenemiseen.
Miehet esittelevät omia havaintojaan ja laskelmiaan, joiden mukaan Vapon vesienpuhdistustoimet ovat riittämättömiä.
”Havusuon kosteikkokentät eivät puhdista, vaan likaavat vettä”, he väittävät.
Vapossa ollaan toista mieltä. Yhtiön mukaan vesienpuhdistusjärjestelmän läpi kulkenut vesi on ainepitoisuuksiltaan samaa luokkaa kuin luonnontilaiselta suolta lähtevä vesi.
Ympäristöjohtaja Mia Suomisen mittakaivosta nostama vesi on kirkasta mutta rusehtavaa. ”Aivan kuten mikä tahansa purovesi”, hän toteaa.
Joutsan Leivonmäellä sijaitseviin Havusuon ja Mesiänsuon turvetuotantoalueisiin tutustuttiin torstaina Bioenergia ry:n järjestämällä turveretkellä.
Hallituksen torstaina hyväksymän periaatepäätöksen mukaan turvetuotantoa kohdennetaan ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turvemaille.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan periaatepäätös ei kuitenkaan ratkaise nykyisiä turpeenkaivuun vesistöpäästöihin ja arvosoiden tuhoutumiseen liittyviä ongelmia.
”Vaikka vesienkäsittelyä kehitetty pitkään, päästöjä ei olla saatu kuriin”, liitto toteaa tiedotteessaan.
Vapo pyrkii viestintäjohtaja Ahti Martikaisen mukaan vaihtamaan luontoarvoiltaan rikkaita soitaan luontoarvot menettäneisiin soihin.
”Vaihtokaupoista neuvotellaan parhaillaan ympäristöministeriössä. Vaihdot palvelisivat molempia osapuolia, mutta byrokratia on hidasta.”
Vapo on myös luvannut sulkea ne turvetuotantoalueet, joita ei vuoteen 2014 mennessä ole saatu parhaimman mahdollisen vesienkäsittelytekniikan piiriin.
Sateisen kesän vuoksi Vapo jää lähes 60 prosenttia turpeennostotavoitteestaan, joka on 20 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.
Sen vuoksi useat voimalaitokset joutuvat polttamaan ensi talvena turpeen sijasta kivihiiltä. Rikkikorroosio estää vanhoilla voimalaitoksilla metsähakkeen osuuden lisäämisen.
Periaatepäätös soiden kestävästä käytöstä ei vielä ota kantaa turpeen energiakäytön vähentämiseen.
Energia- ja ilmastostrategian päivityksessä linjataan, miten turpeen energiakäyttöä vähennetään siten, ettei turve korvaudu kivihiilellä.
Turpeen osuus energian kokonaiskulutuksesta on ollut viime vuosina 5–7 prosenttia.
Turvepula ei kosketa pelkästään energiakäyttöä. Ympäristöturvetta eli kuivikkeena ja kasvualustana käytettävää turvetta nostetaan pinnasta. Sen vuoksi erityisesti ympäristöturpeesta voi tulla pulaa, ellei uusia turvekenttiä saada käyttöön.
SUVI NIEMI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
