Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi tarkisti parikin kertaa, että hän katsoi muuttotilastosta varmasti oikeat rivit. Ihan oikeat ne olivat, ja löytynyt tieto oli hieno:
”Viime vuonna nettomuutto Soiniin oli plussalla, ensimmäistä kertaa 2000-luvulla. Pitäjään muuttajia oli seitsemän enemmän kuin lähtijöitä.”
Seitsemän on hyvä luku noin 2 000 asukkaan kunnassa.
Etelä-Pohjanmaan itälaidalla sijaitseva Soini ponnistelee, jotta kuntaan olisi tulijoita. Yksi keino on ilmainen varhaiskasvatus.
”Se on herättänyt mielenkiintoa, varsinkin paluumuuttajat ovat sitä arvostaneet. Meille on muuttanut lapsiperheitä jopa niin paljon, että olemme joutuneet perustamaan yhden uuden ryhmäpäiväkodin”, kunnanjohtaja kertoo.
Meillä on paljon esimerkiksi perikuntien omistamia, tyhjillään olevia kiinteistöjä. Syystä tai toisesta niitä ei kuitenkaan haluta myydä tai vuokrata.
Rannanjärven johtama Soini on mukana Landemia-hankkeessa, joka keskittyy eteläpohjalaisen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen.
”Tavoite on saada uusia asukkaita kuntiin ja kyliin. Haluamme tukea monipaikkaista asumista”, projektipäällikkö Tarja Vuorinen kertoo Landemian idean.
Hän korostaa kunnan kokonaisuutta: kylät on pidettävä mukana. On virhe, jos kehityshankkeet jämähtävät keskustaajamaan.
Vuorinen muistuttaa, että moni tulokas haluaa asettua nimenomaan kylille – isolle tontille, jossa on omaa rauhaa ja tilaa harrastuksillekin.
”Aktiiviset ja hyvinvoivat kylät ovat todella tärkeitä.”
Soinin Hautakylällä asuva Vuorinen rohkaisee kaikkia kyliä ja kyläläisiä omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen: kertokaa kotiseudustanne, sillä maallemuuttoa miettiville pitää olla tietoa tarjolla. Verkossa.
”Jos kylä ei ole verkossa, sitä ei tunnu olevan olemassa”, Vuorinen sanoo.
Rannanjärvi kiittää monia hyviä ideoita, joita kertyi kun kunnantoimiston väki jalkautui pitkin Soinia ”Kunta tulee kylään” -tapaamisiin.
”Tuli hyvää intoa ja virtaa. Ajatuksen kyläkierroksesta sain Isojoelta, joka on myös mukana Landemia-hankkeessa.”
Kyläkeskustelut olivat antoisia. Tapaamisten satona kunnanjohtajan pöydällä on nyt nippu aloitteita, joita muutetaan teoiksi kehittämisrahan avulla.
Tavoite on saada uusia asukkaita kuntiin ja kyliin. Haluamme tukea monipaikkaista asumista.
Maallemuuton esteitä selvitetään Landemia-hankkeessa monin tutkimuksin. Tuloksia ei vielä ole käytettävissä, mutta hyviä arvioita on.
”Maaseudulle olisi tulijoita, kun vain olisi asuntoja tarjolla”, Vuorinen sanoo.
Sekä hän että kunnanjohtaja ottavat puheeksi maaseudun tyhjät talot.
”Meillä on paljon esimerkiksi perikuntien omistamia, tyhjillään olevia kiinteistöjä. Syystä tai toisesta niitä ei kuitenkaan haluta myydä tai vuokrata”, Rannanjärvi sanoo.
Vuorinen kertoo tehneensä ruohonjuuritason työtä kylillä. ”Että niitä taloja lähdettäisiin tarjoamaan. Myös vuokrattavaksi.”
Mahdollisuus vuokra-asumiseen olisi mieluinen vaihtoehto varsinkin muuttajille, jotka tulevat aivan uuteen pitäjään, Rannanjärvi sanoo.
”Moni haluaa ensin tutustua seutuun ja vakuuttua, että on löytänyt paikan, johon haluaa asettua pysyvästi.”
Tonttejakin pitää olla tarjolla, mutta rakennuspaikan hankkiminen ja omakotitalon pystyttäminen eivät ole uuden tulijan ensimmäiset toimet.
He ovat asettuneet tänne, kun on löytynyt se hyvä koti, johon on ihastuttu.
Iso este muutolle on, jos tulija ei löydä työpaikkaa.
”Perheen molemmille vanhemmille ei välttämättä löydy työpaikkaa samalta paikkakunnalta tai edes lähialueelta. Etätyö on totta kai yksi mahdollisuus, mutta sekin on muistettava, että kaikkea työtä ei voi tehdä etänä.”
Työ etäyhteyden varassa onnistuu Soinissakin, Rannanjärvi korostaa. ”Suurimmassa osassa kuntaa nettiyhteydet toimivat ihan hyvin.”
Näinä päivinä pitäjässä päätetään yli 20 vuotta vanhojen rantakaavojen uudistusprosessin aloittamisesta.
Tavoite on sallia vapaa-ajan asuntoihin lisää neliömetrejä ja nykyajan vaatimusten mukainen varustelu, jotta työt sujuvat mökiltäkin. Noin 170 järven Soinissa vapaa-ajan asuntoja riittää.
Maallemuuton buumista on puhuttu paljon. Isoimmat hyötyjät lienevät suurten kaupunkien kehyskunnat ja muutamat matkailupitäjät.
”Silti maallemuuttoaallon häntiä riittää meillekin”, Rannanjärvi sanoo.
”Toki puhutaan vain muutamista ihmisistä. En voi väittää, että tiet kuluisivat muuttajaryntäyksen vuoksi.”
Soini on saanut paluumuuttajia maakuntakeskuksesta ja pääkaupunkiseudulta.
”Ja on ollut sellaisiakin tulijoita, joilla ei ole ollut aiempia siteitä pitäjään. Rauhallisempaa asuinympäristöä etsiviä ihmisiä. He ovat asettuneet tänne, kun on löytynyt se hyvä koti, johon on ihastuttu.”
Landemia on eteläpohjalaisen maaseudun elinvoimaisuuden kehittämiseen keskittyvä hanke. Tavoite on saada uusia asukkaita kuntiin ja kyliin.
Pyrkii löytämään maallemuuton ja monipaikkaisen asumisen esteitä ja poistamaan niitä. Tietoa hankitaan useilla tutkimuksilla.
Mukana viisi kuntaa: Evijärvi, Ilmajoki, Isojoki, Karijoki ja Soini.
Evijärvi, Isojoki, Karijoki ja Soini ovat kaikki alle 2 500 asukkaan kuntia, jotka sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä maakuntakeskus Seinäjoesta. Vertailukuntana mukana on Seinäjoen rajanaapuri, yli 12 000 asukkaan Ilmajoki, jonka väkiluku kasvaa.
Keväällä 2021 alkaneen kaksivuotisen hankkeen päätoteuttaja on Eteläpohjalaiset kylät ry, jonka kumppanina on Luonnonvarakeskus.
Lue lisää:
Suomalaiset jättävät Helsingin, ja kehyskunnat ovat uuden muuttoliikkeen suuria voittajia
Korona-aikana ihmiset pakenivat mökille, ja kaksi kolmesta uskoo buumin jatkuvan
Uusi yhteistyömalli tarjoaa ratkaisua rapistuvien autiotalojen ongelmaan: Asu ja pidä kunnossa
