Puukkoja kuin partiolaisilla – uutuuskirja kuvaa rapmusiikin ja katujengien yhteyttä
Perjantaina ilmestyneessä Janne Huuskosen ja Janne Ranisen kirjassa Pistooli Guccin laukussa – Räppi ja rikollisuus Suomessa ja Ruotsissa kerrotaan, että Ruotsissa raptähtien arki on muuttunut jo "sotatilaksi"
Janne Huuskosen (vas.) ja Janne Ranisen mukaan Ruotsin räptähtien arki muistuttaa sotatilaa, mutta Suomessa ongelma ei ole samalla tasolla. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN.Perjantaina 8. lokakuuta 2021 sosiaalisessa mediassa alkoi näkyä huolestuttavia viestejä Helsinkiin suunnitellun rapkonsertin alla. Ravintola Kaivohuoneella piti esiintyä artisteja, joilla on kytköksiä espoolaiseen katujengiin.
”Tiettekste mis on enemmä puukkoi ku partioaitan keskusvarastol?” arvuuteltiin Tiktokissa konsertin mainoksen yhteydessä.
Soundcheck oli jo alkanut, kun poliisi keskeytti tapahtuman. Poliisi otti kahdesta autosta kiinni kymmenen miestä, jotka kuuluivat someräppäri Milan Jaffin jengiin.
Poliisi oli pistänyt stopin kahden jengin välisten kostoiskujen kierteelle. Vain kaksi viikkoa myöhemmin Ruotsissa murhattiin suosittu 19-vuotias raptähti Einar.
Näistä tapahtumista lähtien Suomessakin on keskusteltu gangstaräpin ja katujengien yhteydestä. Uhkaako meitäkin "Ruotsin tie"?
Perjantaina ilmestyneessä Janne Huuskosen ja Janne Ranisen kirjassa Pistooli Guccin laukussa – Räppi ja rikollisuus Suomessa ja Ruotsissa kerrotaan, että Ruotsissa raptähtien arki on muuttunut jo "sotatilaksi". Einar kulki ennen kuolemaansa luotiliiveissä ja vältteli tapaamisia tavalla, joka yleensä viittaisi vainoharhaisuuteen.
Suomessa lieveilmiöt eivät ole samalla tasolla, mutta hereillä on silti syytä olla, kirjan tekijät sanovat.
”En usko, että ongelmat ovat nousemassa aivan samanlaisiksi Suomessa. Meillä eivät segregaatio-ongelmat ole lähelläkään sitä tasoa kuin Ruotsissa, vastaavia rinnakkaisyhteiskuntia ei ole. Hereillä täytyy silti olla ja pitää kiinni niistä hyvistä asioista, joita meillä on”, Raninen sanoo.
Räpin ja rikollisuuden välillä on vetovoimaa puolin ja toisin.
”Yksi räppäreistä sanoi kuulusteluissa, että siinä vaiheessa, kun hän alkoi räpätä ja sai faneja ja seuraajia sosiaalisessa mediassa, alueen oikeat gangsterit alkoivat hengailla hänen kanssaan. He olivat sellaisia tyyppejä, joille ei voi noin vain soittaa, mutta kun hänen suosionsa nousi ja hän alkoi erottua joukosta musiikin kautta, nämä kiinnostuivat hänestä”, Huuskonen kertoo.
Räpin ja rikollisuuden suhde ei silti ole yksioikoinen.
”Ei räppi itsessään tee ketään rikolliseksi”, sanoo Raninen.
Ruotsissa musiikkityylin suosio alkoi rapkollektiivi Kartellenista, jonka perustaneeseen kovien rikollisten ryhmään Raninen kuului. Kartellenin syntysanat riimiteltiin Riihimäen vankilassa, jossa Raninen ja hänen ruotsalainen rikoskumppaninsa istuivat elinkautista.
Ranisen tausta alamaailmassa avasi kirjan tekijöille kanavia haastatteluihin. Äänessä ovat muun muassa ruotsalaiset Sinan ja 23 sekä suomalaiset rikollisen räpin pioneerit BR ja E.N.R.P.
Tunnetuin räpin ja rikollisuuden yhdistäjä Suomessa lienee silti Milan Jaff, joka on taustaltaan Irakin kurdi. Huuskosen mukaan Jaffin toiminnasta paistaa vauhtisokeus.
”Hän on nuori kaveri, joka alaikäisenä pakeni vaikeita oloja yksin Euroopan läpi. Hänellä on ollut vahva tarve tulla nähdyksi. Julkinen urakin alkoi eräänlaisena somehauskuuttajana ja pikkurikollisena ennen kuin hän löysi räpin. Rikollisura päätyi sitten kovaa vauhtia seinään”, Huuskonen sanoo.
Jaff tavoitteli vaikutusvaltaa jengijohtajana, mutta nyt hän istuu pitkää tuomiota. Seksuaalirikosten takia ura alamaailmassa lienee ohi, ja vapautumisen jälkeen häntä uhkaa maastakarkoitus.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmassa halutaan puuttua katujengien toimintaan muun muassa säätämällä niihin kuuluminen rangaistuksen koventamisperusteeksi. Myös ampuma-aserikosten rangaistuksia aiotaan koventaa.
Huuskosen mukaan asesääntelyllä on selkeä vaikutus rikollisuuden kuvaan.
”Tutkimuksessa on havaittu, että esimerkiksi Britanniassa katujengeillä on paljon veitsiä, koska siellä aselainsäädäntö on tiukka, kun taas Yhdysvalloissa jengeillä on ampuma-aseita”, Huuskonen sanoo.
Nuorten rikoksentekijöiden kohtelu järjestäytyneinä rikollisina sen sijaan voi kääntyä tarkoitusta vastaan, jos se on ainoa lähestymistapa. Rikollishautomoon sulkemisen sijaan pitäisi Huuskosen mukaan tarjota aidosti houkuttavia polkuja ulos rikollisuudesta.
”Ajatellaan, että katujengiin 16–18-vuotiaana kuulunut syyllistyy rikoksiin ja saa tuomion. Hänet laitetaan sitten Riihimäen vankilaan tehostetun valvonnan osastolle JR-leiman (järjestäytynyt rikollisuus) kanssa. Näkisin, että siinä kohtaa kannattaisi ottaa näistä ihmisistä vähän erilaista otetta ja katsoa, onko koulutusmahdollisuuksia ja niin edelleen.”
Suomessa Poliisiammattikorkeakoulun katsauksessa on pohdittu jopa ennakkosensuuria keinona hillitä katujengikulttuuria. Mallia on haettu Britanniasta, jossa lainsäädäntö mahdollistaa sensuurin ja jossa drill rap -muusikoille on langetettu tiettyjen sanojen käyttökieltoja.
Ajatus esiteltiin Poliisiammattikorkeakoulun keväällä 2023 julkaisemassa katsauksessa, jonka pohjalta on tarkoitus valmistella kansallinen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia. Katsauksen mukaan järjestäytyneen rikollisuuden torjunta "voi edellyttää taiteellisen ilmaisun vapauteen puuttumista". Katsausta pohjustettiin poliisin sidosryhmille järjestetyssä työpajassa, johon osallistuneiden mukaan kirjauksella viitataan ennen kaikkea katujengien suosimaan rapmusiikkiin.
Suomessa ennakkosensuuri on yksiselitteisesti perustuslailla kiellettyä, mutta tätä näkökulmaa ei katsauksessa käsitellä. Sen sijaan asiaa tarkastellaan siltä kantilta, että kieltojen "hyötyjä ja haittoja" pitää punnita huolellisesti.
-----
Toinen Pistooli Guccin laukussa – Räppi ja rikollisuus Suomessa ja Ruotsissa -kirjan kirjoittajista, Janne Huuskonen, on STT:n toimituspäällikkö. Jutun kirjoittaja Rami Mäkinen on vapaa toimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
