Pysyvä nurmi koskee 200 000 hehtaaria
EU-tuomioistuimen viimesyksyinen tulkinta pysyvistä nurmista koskee Suomessa arviolta 200 000 hehtaaria.
EU-komissio tiedotti torstaina, että tulkintaan ei tule Suomen toivomia muutoksia eikä siirtymäaikoja.
Tuomioistuin linjasi lokakuun alussa saksalaisen viljelijän tapauksessa, että vähintään viisi vuotta yhtäjaksoisesti nurmella olleet lohkot luokitellaan pysyviksi nurmiksi, vaikka ne olisikin uudistettu välillä.
EU:n maatalousuudistukseen taas sisältyy velvoite, että pysyvien nurmien ala pitää säilyttää nykyisellään.
Tähän asti Suomessa on tulkittu EU-asetusta niin, että nurmen uudistaminen nurmelle on viljelykiertoa.
Nurmien ennallistamisvelvoite tulee voimaan vain, jos pysyvien nurmien ala vähenee valtakunnallisesti yli 5 prosenttia. Vertailupohjana käytetään tämän kevään tukihaussa pysyviksi nurmiksi ilmoitettua alaa.
Ennallistamisvelvoite koskee vain niitä lohkoja, jotka ovat olleet pysyvää nurmea sinä tai kahtena edellisenä vuotena kun yli 5 prosentin väheneminen todetaan.
Siis jos esimerkiksi vuonna 2020 todetaan pysyvien nurmien alan vähentyneen yli 5 prosenttia, koskee ennallistamisvelvoite vain vuosina 2019 ja 2018 pysyviksi nurmiksi merkittyjä lohkoja.
Ennallistamisvelvoite tarkoittaa käytännössä sitä, että tilan pitää säilyttää sama määrä nurmialaa. Sillä ei ole väliä, millä lohkoilla nurmiala on.
Pysyvän nurmen lohkoille maksetaan pääsääntöisesti samoja maataloustukia kuin muillekin lohkoille.
Kaksi ympäristökorvauksen toimenpidettä aiheuttaa sen, että lohkolle ei tule tänä vuonna pysyvän nurmen merkintää. Näitä ovat ympäristönhoitonurmet (kasviksi ilmoitettu luonnonhoitopeltonurmi, suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi) ja peltoluonnon monimuotoisuus (kasviksi ilmoitettu viherlannoitusnurmi).
Merkintää ei tule myöskään kasvulohkolle, joka on ilmoitettu suojakaistaksi.
Ekologisen alan vaatimusalueella eli Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla ekologiseksi alaksi ilmoitettava kesanto ei saa pysyvän nurmen merkintää, vaikka se olisikin ollut viisi edeltävää vuotta nurmella.
Mikäli viljelijä ilmoittaa viherkesantoa ekologiseksi alaksi selkeästi yli tarpeen, se voidaan tulkita pysyvän nurmen sääntöjen kiertämiseksi.
Vuosien 2010–2014 viljelykasveja tarkastellaan peruslohkoittain, tänä vuonna kasvulohkoittain. Näin ollen pysyvän nurmen kasvulohkon muodostuminen edellyttää, että koko se peruslohko, jolla kasvulohko sijaitsee, on ollut nurmikasvia yhtäjaksoisesti myös vuodet 2010–2014.
Peruslohkot, joilla nurmea on ollut yhtäjaksoisesti vuodet 2010–2014 voi tarkistaa Vipu-palvelusta tai Mavin maaliskuun alussa lähettämästä tukitietojen yhteenvedosta tai kysyä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta.
Natura-alueilla sijaitsevat pysyvät nurmet on joka tapauksessa säilytettävä nurmella. Niitä ei saa ottaa muuhun viljelyyn.
Natura-nurmen kasvuston voi uusia vain erityisestä syystä. Tällöinkään kasvustoa ei saa päättää kyntämällä. Uudistamisesta ja sen toteutustavasta pitää ilmoittaa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle kirjallisesti ennen aloittamista.
Juhani Reku
Niklas Holmberg
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
