Hirvivaroitus ei saa suomalaisia höllentämään kaasujalkaa – lähes kaikki henkilövahingot tulevat vähintään 80 nopeusrajoitusten alueilla

Hirvivaaramerkkejä on ei sijoiteltu sattumanvaraisesti. Varoitusalueet ovat sellaisia, joissa hirvien tiedetään liikkuvan useasti. Kuva: Lari Lievonen

Lähes kaksi kolmannesta autoilevista suomalaisista uskoo, että autoilijat jättävät joko tahallaan tai vahingossa huomiotta hirvivaarasta kertovat liikennemerkit. Tämä käy ilmi LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselytutkimuksesta.

Vain viisi prosenttia LähiTapiolan kyselyyn vastanneista uskoo autoilijoiden vähentävän nopeutta hirvivaaramerkin nähtyään.

LähiTapiolan liikenneturvallisuuden johtavan asiantuntijan Markus Niemisen mukaan kuitenkin nimenomaan nopeuden vähentäminen on olennaista hirvikolarin ennaltaehkäisyssä.

"Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa erittäin jyrkästi ajonopeuden noustessa. Oikea nopeus antaa lisäaikaa reagoida ja vähentää mahdollisia loukkaantumisia kolaritilanteessa. Hirvivaaramerkit on sijoitettu alueille, joilla hirvet liikkuvat eniten. Niiden kohdalla kaasujalkaa on syytä keventää erityisesti", Nieminen sanoo.

Liikenneviraston tilastojen mukaan kaikkiaan 97 prosenttia henkilövahinkoihin johtaneista hirvionnettomuuksista ajettiin alueilla, joissa nopeusrajoitus on vähintään 80 kilometriä tunnissa. Tilastosta ei ilmene, noudatettiinko onnettomuustilanteissa rajoituksia.

Vuonna 2017 Suomen teillä sattui 1 824 hirvionnettomuutta. Niissä loukkaantui 145 ihmistä. Kolme onnettomuuksista johti kuolemaan. Hirvikolarien määrä on noussut tasaisesti vuodesta 2011. Samana ajanjaksona hirvikanta on kasvanut.

Liikenneviraston yleisohjeen mukaan hirvivaaramerkit sijoitetaan vaaralliseksi todetun tieosuuden alkuun. Vaaralliseksi todetaan sellaiset tieosuudet, joissa hirvieläinten tiedetään erityisesti liikkuvan.

Merkkien sijaintia vaihdetaan sen mukaan, missä hirvien tiedetään liikkuvan. Käytännön käskyn siirtelylle antaa elykeskus, mutta tieto tulee riistaväeltä ja esimerkiksi poliisilta.

LähiTapiola neuvoo hiljentämään nopeutta välittömästi, jos tien liepeillä näkyy hirvi tai peura. Hirveä kannattaa yrittää väistää takaa. Muita autoilijoita kannattaa varoittaa hätävilkuilla tai vilkuttamalla ajovaloja. Erityistä tarkkaavaisuutta on noudatettava syyskuusta tammikuuhun aamu- ja iltahämärällä.

LähiTapiolan teettämään Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 1 043 suomalaista syys-lokakuussa. Tutkimuksen toteutti Kantar TNS.