Yara remontoi vanhasta navetasta osaamiskeskuksen päämajan
Kotkaniemen navetasta remontoidaan luento- ja majoitustila. Lehmiä navetassa on ollut viimeksi 1960-luvulla. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoVIHTI (MT)
Norjalaisella lannoitejätti Yaralla on toimintaa yli 50 maassa, mutta tutkimuskeskuksia on koko maailmassa vain neljä. Yksi niistä on Vihdissä sijaitseva Kotkaniemi.
Yara on päättänyt kehittää Kotkaniemen koetilan kalustoa sekä rakennuksia. Tavoitteena on luoda koko yhtiötä palveleva, etenkin moniravinteisiin eli NPKS-lannoitteisiin keskittyvä, osaamiskeskus, kertoo johtaja Jari Pentinmäki.
Euroopassa Yaralla on tutkimuskeskus Suomen lisäksi Saksassa ja kaksi Norjassa. Aasiassa ja Amerikoissa kenttäkoetoiminta toteutetaan yhteistyössä eri kumppaneiden kanssa.
Kotkaniemi on tutkimuskeskuksista eniten tavallista maatilaa muistuttava.
Koetilan peltokoneita on uusittu viime vuosina. Kotkaniemeä varta vasten suunniteltu koeruutujen kylvökone on viisi vuotta vanha ja entisen 20-vuotiaan koeruutupuimurin korvannut uusi kone on kaksivuotias.
Koneiden täytyy olla varmatoimisia, jotta kokeet saadaan tehtyä tarkasti ja oikeaan aikaan.
Tällä hetkellä tilalla on meneillään vanhojen rakennusten korjausurakka. Hirsirunkoisen toimistorakennuksen peruskorjaus valmistuu kesäksi ja vanhan kivinavetan muutostyöt luento- ja majoitustilaksi ensi keväänä.
Lisäksi edustussaunatilat remontoidaan.
Rakennusten remontoinnit on suunnitellut arkkitehti Heikki Muntola. Rakennuksilla työskentelevät paikalliset yrittäjät.
Remonttien kustannusarviota ei tarkasti kerrota, mutta se on ainakin yli miljoonan. Suomen tehdasinvestointeihin Yara on pannut rahaa viime vuonna 105 miljoonaa euroa ja tänä vuonna suunnitelmissa on 145 miljoonaa.
Suomessa valmistettavista lannoitteista kaksi kolmasosaa menee vientiin.
Kotkaniemen tilalla on peltoa 90 hehtaaria. Niillä tehdään vuosittain 90 koetta noin 4 700 koeruudulla.
Kokeiden ulkopuolisilla lohkoilla viljellään normaaliin tapaan viljoja, öljykasveja ja nurmea, tutkimuspäällikkö Juha Liespuu kertoo.
Kokeet ovat enimmäkseen erilaisia lannoituskokeita. Kokeissa selvitetään, kuinka lannoitteista saadaan suurin hyöty irti ja ravinteiden käyttö entistä tehokkaammaksi.
Yksi kokeissa esiin noussut ratkaisu on ollut typpilannoituksen jakaminen kasvukaudella.
Lisäksi on muun muassa muokkauskoe, jossa on 11 vuoden ajan vertailtu kyntöä, sänkimuokkausta ja suorakylvöä. Tulokset näyttävät sänkimuokkauksen ja suorakylvön lisäävän satoa kyntöön verrattuna.
Yhteistyö esimerkiksi kasvinjalostajien, kasvinsuojeluaineyhtiöiden ja maatalouden tutkimuslaitosten kanssa on lisääntynyt viime vuosina, ja se nähdään hyvin tärkeäksi.
Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen kanssa tehdään yhteistyötä fosforikokeissa.
Fosforitutkimukselle on tarvetta, sillä maatalouspolitiikan päätöksenteossa käytettävät tutkimusaineistot ovat päässeet vanhenemaan. Nykyisin viljelyssä ovat uudemmat lajikkeet ja menetelmät.
Viljalajikkeissa kehitys on kymmenen viime vuoden aikana ollut nopeaa, ja se on muuttanut myös lannoitustarpeita. Kasvien satopotentiaalit ovat nousseet merkittävästi, mutta ne tarvitsevat ravinteita toteutuakseen.
”Ennen varottiin lannoittamasta mallasohraa liikaa, jottei valkuainen nouse. Nykyisin vaarana on, että valkuainen jää liian alhaiseksi”, johtava agronomi Raimo Kauppila sanoo.
Toinen esimerkki on kaura, jota on totuttu pitämään vaatimattomana kasvina. Nykyiset kauralajikkeet yltävät koviin satoihin, kun lannoituksesta huolehditaan.
Tuure Kiviranta
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
