Naapurissasi voi olla sääasema
SODANKYLÄ (MT)
Ilmatieteen laitoksella on sääasemia, jotka havainnoivat vallitsevaa säätä. Osa asemista tekee havaintoja kolmen tunnin välein, osa harvemmin.
”Asemat on pyritty sijoittamaan niin, että verkko on alueellisesti kattava. Toki Pohjois-Suomessa on vähemmän asemia kuin etelässä, koska asema ei voi olla keskellä erämaata”, kertoo Sodankylän Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen paikallisjohtaja Osmo Aulamo.
Mitattavien suureiden ja näin myös mittalaitteiden määrä vaihtelee aseman koon mukaan. Joka asemalla kuitenkin tehdään sama perushavainto eli katsotaan lämpötila, ilmanpaine ja ilmankosteus.
”Esimerkiksi tämä Sodankylän asema on havaintoasema sen laajimmassa merkityksessä. Täällä mitataan esimerkiksi auringonpaistetta ja sen uv-säteilyn määrää, pilvien ja sateen määrää, lumen syvyyttä ja sen vesiarvoa sekä ilman radioaktiivisuutta.”
Lähes kaikki Ilmatieteen laitoksen havaintoasemien mittausaineisto on saatavilla laitoksen verkkosivuilta.
”Melkein kaikki asemat ovat paikkakunnan nimellä verkossa. Mikäli omalla paikkakunnalla ei ole havaintoasemaa, sivut näyttävät lähimmän aseman havaintotiedot”, Aulamo selittää.
Automatisoitujen sääasemien määrä on kasvanut räjähdysmäisesti 2000-luvulla. Tänä vuonna viimeinenkin Ilmatieteen laitoksen asema on siirtynyt automaattien tekemiin havaintoihin.
”Ennen havaintoasemat olivat manuaalisia, eli ihminen teki havainnot. Asemia hoitivat usein perheet, koska työhön tarvittiin useampia ihmisiä. Siksi osa asemista on vielä nykyäänkin lähellä talojen pihoja”, Aulamo kertoo.
Havaintoasemat ovat kehittyneet 1990- ja 2000-luvun välillä aimo harppauksin. Siirtyminen ihmisten tekemistä havainnoista automaattien tekemiin on tuonut sään havainnointiin aivan uuden näkökulman.
”Käsin mittauksia voitiin tehdä enimmilläänkin vain silloin tällöin. Laitteet sen sijaan voivat mitata minuutin tai vaikka sekunnin välein. Lisäksi laitteet mittaavat armotta oikein, mutta ihminen voi lukea lämpömittarin vaikka viisi astetta väärin.”
Ei hyvää ilman jotakin huonoakin.
”Ennen merkittiin ylös kaikki luonnonilmiöt, kuten esimerkiksi revontulet ja sateenkaaret, mutta nyt ne ovat jääneet pois, koska automaatti ei havaitse niitä”, Aulamo kertoo.
Joillakin asemilla tehdään normaalin havaintotyön lisäksi muutakin. Näin on myös Sodankylässä, jossa on paljon tutkimusta ja satelliittitoimintaa.
”Mittaamme esimerkiksi ilmakehän koostumusta. 1980-luvulta lähtien täällä on seurattu ilmakehän otsonipitoisuutta. Vähintään kerran viikossa lähetämme taivaalle luotaimen, joka kertoo senhetkisestä otsonijakaumasta”, Aulamo selittää.
Koska havaintoasemilla tehdään havaintoja vain maanpinnalta, muutamalta asemalta lähetetään tietyin väliajoin radioluotain, joka mittaa tietoja ylempää ilmakehästä. Sodankylän lisäksi luotaimia lähetetään Jokioisilta ja Tikkakoskelta.
”Luotain mittaa lämpötilan, ilmanpaineen ja kosteuden. Lisäksi sen etenemisestä voidaan laskea tuulen nopeus ja suunta. Näitä säähavaintojen perustietoja hyödynnetään erityisesti sääennusteissa mutta myös tutkimuksessa.”
ANNIINA KESO
Sään
ennustamisen
helppous
tai
vaikeus on kiinni säätyypistä. Toisten säätyppien käyttäytyminen tunnetaan paremmin kuin
toisten.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
