Suomen Venäjän-viennin kasvu hiipuu

Turun yliopistossa toimivan Pan-Eurooppa-instituutin johtaja ja Venäjän talouden professori Kari Liuhto arvioi ruplan heikentymisen viittaavan viennin hankaloitumiseen myös tulevina kuukausina. 

Kuva: Iines Vikiö

Suomen viennin kasvu Venäjälle on lupaavan alkuvuoden jälkeen hiipumassa. Keskimäärin vienti Venäjältä kasvoi tammi–huhtikuussa 21 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Huhtikuussa kasvu oli taittunut neljään prosenttiin. Miksi?

Turun yliopistossa toimivan Pan-Eurooppa-instituutin johtaja ja Venäjän talouden professori Kari Liuhto arvioi, että Venäjän teollisuuden ostoinnon hiipumisen taustalla vaikuttaa ruplan kurssin kääntyminen uudelleen laskuun. Ostointoa hillitsevät myös korkeat lainakorot Venäjällä, hän miettii.

Suomessa valmistetut koneet ja laitteet muodostavat merkittävän osan – noin 40 prosenttia – Suomen viennistä Venäjälle.

"Idänvientimme kasvun hiipumisen taustalla on osin Venäjän teollisuuden koneiden ostoinnon hiipuminen. Lainakorot ovat Venäjällä liian korkeat, jotta idänvientimme voisi lähteä todelliseen nousukiitoon", Liuhto arvioi.

Venäjän teollisuuden maksamat lainakorot olivat huhtikuussa keskimäärin 11 prosenttia Venäjän pankki- ja rahoitustilastoja tarkastellut Liuhto kertoo.

Hän on hyvin tietoinen siitä, että huomattava osa venäläisyhtiöistä tekee investointinsa kassastaan. Tämä ei muuta tilannetta.

"Kukapa sitä investoisi yltiöpäisesti tilanteessa, jossa maan bruttokansantuote kasvaa 0,5 prosenttia, lainakorot ovat kaksinumeroisia ja yrityksen kassa alkaa olla syöty. Mielestäni Venäjän hallituksen tulisi antaa investointilainoille korkotukea. Se olisi idänviennillemme todellinen piristysruiske."

Valitettavasti myös Venäjän valtionkassan liikkumavara on oleellisesti kaventunut Krimin valtauksen jälkeen

Tammikuussa Suomen toimituksissa Venäjälle nähtiin todellinen piikki: Suomen tullin tilaston mukaan vienti hyppäsi edellisvuoden tammikuuhun verrattuna 49 prosenttia. Selityksenä on Arctech Helsinki Shipyard -telakan tammikuussa valmistunut jäätä murtava huoltoalus Gennadiy Nevelskyi, joka toimitettiin tilaajalleen SCF Groupille Helsingin telakalta. Laiva on ensimmäinen neljästä SCF Groupille rakennettavasta aluksesta. Sen kotisatamana on Pietari.

Tammikuussa Suomen konevientikin Venäjälle oli yli kaksinkertainen verrattuna tammikuuhun 2016.

Onko huhtikuun matala kasvu "uusi normaali" vai oliko huhtikuun matala kasvu vain poikkeus? Ruplan kurssikehitys viittaa professori Liuhdon mukaan ensin mainittuun. Huhtikuun puolesta välistä heinäkuun puoliväliin ruplan eurokurssi on heikentynyt yli 10 prosenttia.

Liuhto ennustaa, että heikkeneminen tulee näkymään Suomen tullin tulevissa julkistuksissa eli idänvientimme matala kasvu jatkuu. Hän ei yllättyisi, vaikka joinain yksittäisenä kuukautena mentäisi vielä tämän vuoden aikana pakkaselle.

Toiseksi tärkein vientitoimiala Suomesta Venäjälle on kemianteollisuus. Suomesta vietiin vuonna 2016 Venäjälle kemiantuotteita 661 miljoonan euron arvosta. Niiden kuukausikehitys kääntyi laskuun jo helmikuussa.

Niin ikään kemiallisten aineiden tuonnin kuukausittainen kasvuvauhti on Venäjällä romahtanut. Tammikuussa kemiallisten tuotteiden tuonti Venäjälle kasvoi 36 prosenttia, mutta huhtikuussa enää kahdeksan prosenttia.

Suomesta Venäjälle vie metsäteollisuuden sellun valkaisussa käyttämiä kemikaaleja Kemira.

Kemiran viestintäjohtajan Tero Huovisen mukaan vienti Venäjälle on vetänyt tasaisesti. Venäjällä on suunnitteluasteella isoja selluhankkeita, jotka toteutuessaan voisivat tuoda lisää kauppaa. Kemiran viime vuoden 2,4 miljardin euron liikevaihdosta Venäjän osuus oli vain 3–4 prosenttia.

Venäjän kokonaistuonti on jatkaa ripeää kasvuaan. Venäjän tullin kuukausittaiset kasvuluvut osoittavat itänaapurin kokonaistuonnin kasvavan. Dollarimääräinen muutos oli tammikuussa +38 prosenttia, helmikuussa +18, maaliskuussa +19, huhtikuussa +22 ja toukokuussa +38 prosenttia.

Jos Venäjän tullin tilastot pitävät paikkaansa, suomalaisten vientituotteiden markkinaosuus Venäjällä on alkanut supistua alkuvuoden jälkeen.

Suomalaiset elintarvikkeiden viejät voivat olla ainakin osin tyytyväisiä, sillä elintarvikkeiden vienti tammi-huhtikuussa 2017 oli kymmenkunta prosenttia korkeampi kuin vastaavana ajanjaksona vuotta aiemmin.

Venäjän asettamat EU-vastapakotteet estävät suurta osaa elintarvikkeiden viennistä.

Tammi–huhtikuussa 2008 Suomesta vietiin elintarvikkeita Venäjälle 97,1 miljoonan euron arvosta. Venäjän lihavista vuosista on idän elintarvikeviennistämme haihtunut kaksi kolmasosaa.