Hallitus aikoo leikata koulumatkatuen 12 000 opiskelijalta – suurin vaikutus omalla autolla kulkeviin

Koulumatkatuki aiotaan rajata maksuttomaan koulutukseen oikeutetuille. Tuen menettävät opiskelijat, jotka asuvat kaukana opiskelupaikkakunnasta, ovat täysin oman auton varassa ja joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä, lakiesityksessä todetaan. Kuva: Markku Vuorikari

Hallitus haluaa leikata koulumatkatuen pois 12 000 opiskelijalta. Heistä lähes 90 prosenttia on ammatillisia opiskelijoita.

Lakiesityksen mukaan koulumatkatukia saavat jatkossa vain opiskelijat, jotka ovat oikeutettuja maksuttomaan koulutukseen. Käytännössä tukea voisivat jatkossa saada korkeintaan 20-vuotiaat opiskelijat.

Koulumatkatukea myönnetään toisen asteen oppilaitoksissa eli esimerkiksi ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa opiskeleville.

Eniten tuen poistaminen vaikuttaa opiskelijoihin, jotka käyttävät omaa autoaan matkoihin. Maaseudulla asuvalle omalla autolla kulkeminen on usein ainoa vaihtoehto.

Tuen siis menettäisivät opiskelijat, jotka asuvat kaukana opiskelupaikkakunnasta, ovat täysin oman auton varassa ja joilla ei ole mahdollisuuksia käyttää joukkoliikennettä, esityksessä todetaan.

Kelan arvion mukaan noin 9 400 opiskelijaa saa koulumatkatukea oman auton tai muun oman kulkutavan käyttöön. Heistä noin 1 620 on 15–19-vuotiaita.

”Jos tämä hallitus ei halua ulkomaisia työntekijöitä, niin soisi että he mahdollistaisivat sitten sen, että syrjäseutujenkin ihmiset voisivat olla tulevaisuuden työntekijöitä”, sanoi keskustan kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) tiistaina eduskunnassa esityksen lähetekeskustelussa.

Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Berqvist (r.) perusteli muutosta taloustilanteella.

”Kun kävimme tämän asian läpi, tulimme päätökseen, että turvataan ne, jotka kuuluvat maksuttoman koulutuksen piiriin. Niille, jotka eivät kuulu, tämä ei ole kohtuutonta.”

”Täytyy myös muistaa, että yli puolet niistä, joita uudistus koskee, on yli 25-vuotiaita. Se tarkoittaa, että tuen piirissä on paljon aikuisia ihmisiä, jotka haluavat kouluttautua uudestaan. Heillä on parempi mahdollisuus maksaa matkoja itse.”

Esitys liittyy julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2025–2028. Tuen poistaminen 12 000 opiskelijalta tuottaa lakiesityksen mukaan noin kahdeksan miljoonan euron säästöt vuoteen 2026 mennessä.

Tukioikeuden poistaminen voi lakiesityksen mukaan pakottaa opiskelijan muuttamaan opiskelupaikkakunnalle tai jopa keskeyttämään opintonsa.

Muutoksella voi myös olla vaikutuksia alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja koulutuksen saavutettavuuteen.

Tähän kiinnitti lausunnossaan huomiota myös oikeusministeriö, joka huomautti, että alueellinen yhdenvertaisuus tulisi ottaa huomioon, kun vaikutuksia yhdenvertaisuuteen arvioidaan.

”Toisen asteen koulutuksessa kaikilla on kuitenkin yhdenvertaisesti vapaa hakeutumisoikeus”, lakiesityksessä todetaan.

Koulumatkatukioikeuden menettäjistä noin 80 prosenttia suorittaa toista toisen asteen tutkintoa tai muita opintoja, jotka eivät kuulu maksuttomuuden piiriin. Joukosta yli puolet on 25-vuotiaita tai vanhempia.

Koulutus on maksutonta sen vuoden loppuun, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.

Oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy jo aiemmin, jos opiskelija valmistuu toiselta asteelta eli on suorittanut lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon tai vastaavat ulkomaiset opinnot.

Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden elokuun alusta.

Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry ja Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry vastustavat tuen muuttamista.

Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf on huolissaan maaseudulla asuvista opiskelijoista, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää muuta kulkutapaa kuin autoa.

”Tämä koskee suurelta osin myös ruotsinkielisiä ruotsinkielisen koulutuksen alueellisesti heikon tarjonnan vuoksi”, lausunnossa todetaan.

Opintotuen ensisijainen tarkoitus on SAKIN ja OSKUN mukaan turvata opiskelijan toimeentulo ja mahdollisuus täysipäiväiseen opiskeluun – ei kattaa kodin ja oppilaitoksen välisistä matkoista aiheutuvia kustannuksia.

Lainatakauksen korotusta ei tulisi tarkastella koulumatkatukioikeuden poistoa kompensoivana toimena, sillä järjestöjen mukaan opiskelijoiden ei pidä joutua turvaamaan toimeentuloaan nostamalla lainaa.

Ammatillisen koulutuksen opintolainaa nostaneiden opiskelijoiden keskimääräinen opintolainan velkataakka oli 2022—2023 OSKUN mukaan 10 509 euroa.

Työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon mukaan koulumatkatukioikeuden ulkopuolelle jääminen voi heikentää 12 000 opiskelijan taloudellista asemaa merkittävästi.

”Osalla opiskelijoista tämä saattaa lisätä taloudellista kuormitusta ja pidentää opiskeluaikoja, jos opiskelijat joutuvat tekemään töitä koulutuksen ohella.”

Edit. Juttua täydennetty lähetekeskustelun kommenteilla 5.11. klo 14.23 ja 14.36.