Mykkänen lisäisi sekä ydin- että tuulivoimaa fossiilisten kustannuksella

Kai Mykkänen pohti viime vuonna kotinsa energiaratkaisujen kehittämistä. Sähköä hän tuottaisi Suomessa tuuli- ja ydinvoimalla. Kuva: Lari Lievonen

Hiilen käytön vähentäminen EU:ssa tai sähköpörssin päästökaupan lattiahinta ovat sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ensisijaisia vaihtoehtoja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

"Mikäli lattiahintakaan ei toteudu pikaisesti, on turvauduttava kansallisiin keinoihin eli pitkäjänteiseen, ennakoivaan ja rajuun lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron nosto-ohjelmaan ja turpeen veroalennuksen poistamisen", Mykkänen sanoo.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö olisi lopetettava vuoteen 2040 mennessä. Tärkeimmät ratkaisut niiden korvaamiseen ovat tuulivoima ja ydinvoima.

Wärtsilä raportoi keskiviikkona tuulivoiman kilpailukyvyn kohentumisesta. Kaasumoottoreita valmistavan yhtiön mukaan uudet ydinvoimalat kannattaa korvata tuulivoimalla, ja säätövoima tuotettaisiin kaasumoottoreilla.

Mykkäsen mielestä tuulivoiman ja ydinvoiman välinen vastakkainasettelu on keinotekoista, kun todellisen vihollisen muodostavat fossiiliset polttoaineet.

Olkiluoto 3 on Mykkäsen mukaan niin pitkällä, että se kannattaa saattaa tuotantoon joka tapauksessa. Fennovoiman Hanhikiven ydinvoimalaan Mykkänen ei ota kommentissaan kantaa. Hanhikiveä rakennetaan, mutta ydinvoimala ei ole saanut vielä rakentamislupaa.

Mykkäsen mukaan tuulivoimaa tarvitaan merkittävästi lisää. “Aina ei kuitenkaan tuule. Pelkästään tuulivoimapohjainen järjestelmä ei ole kestävä ratkaisu, jos se perustuu merkittävästi maakaasuun säätövoimana. Saksassa yritettiin ajaa alas ydinvoimaa, mutta tuulivoiman lisääminen johti hiilen käytön vankistumiseen”, Mykkänen sanoo.

“Se missä määrin fossiilinen sähkön tuotanto korvautuu ydinvoimalla ja missä määrin tuulella, pitää olla mahdollisimman paljon markkinoiden asia. Tuulivoiman globaali halventuminen on ilouutinen, mikä tekee energiakumouksesta halvempaa myös Pohjoismaissa."

“Tekniikka kehittyy ja halpenee yllättävän nopeasti. Päästöttömään sähköön siirtymistä kampittaa se, ettei hiilen, öljyn ja kaasun käytön hinnassa vieläkään riittävästi näy syntyvät haitat”, Mykkänen sanoo.

Hiilen käyttöä Euroopassa pitäisi vähentää rajusti. ”Esimerkiksi siirtyminen 40 prosentin vähennystasosta 50 prosenttiin ja vähennyksen ohjaaminen päästökauppasektorille nostaisi hiilisähkön tarvitsemien päästöoikeuksien hintaa heti sen verran, että hiiltä ajettaisiin selvästi vähemmän jo ensi vuonna. Investoinnit päästöttömään sähköön kuten tuulivoimaan vauhdittuisivat myös Puolassa ja muissa hitaammin tulevissa maissa", Mykkänen sanoo.

"Päästöoikeuden hinta on vuoden aikana noussut, mutta heilahtelee vahvasti. Kuukausi sitten käytiin 25 euron tasolla, nyt ollaan taas 16 eurossa. Mikäli EU ei nopeasti pysty päätöksiin päästökaupan pitkäjänteisestä vahvistamisesta, ei meidän pidä jäädä odottamaan luokan hitainta."

Mykkäsen mukaan toiseksi paras keino päästövähennyksiin on sopia pohjoismaiden sähköpörssin alueelle päästöoikeuksien lattiahinnasta. "Sellainen on jo käytössä Britanniassa. Esimerkiksi 30 euron minimihinta päästökaupassa antaisi heti varmuutta päästöttömän energian investointien laskelmiin ja vastaavasti selvän viestin fossiilienergian käyttäjille, että nyt on korkea aika vaihtaa energianlähdettä”, Mykkänen sanoo.