Saarikko: Maatalous- ja puolustusrahat tärkeysjärjestyksessä ensimmäiset Ukrainan kriisin vaikutuksiin varautuessa
”Ministeriryhmä ryhtyy käsittelemään maatalouden ja huoltovarmuuden kohtalonyhteyttä”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.).
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko sanoo, että energiariippuvuus Venäjästä ei voi jatkua nykyisellään. Kuva: Sanne KatainenUkrainan sodan puhjettua viikko sitten hallituksessa päätettiin perustaa taloutta ja huoltovarmuutta yhteen sovittava ministeriöiden koordinaatioryhmä, jota on kutsuttu myös Ukraina-nyrkiksi. Sen asialistalla on maatalouden kannattavuuden ongelmat.
Maatalous kuuluu keskustan puheenjohtajan, valtiovarainministeri Annika Saarikon mukaan kiireellisyyslistan kärkeen, koska kylvökausi on pian alkamassa. Tilat tarvitsevat varmuuden siitä, kannattaako viljellä.
”Tältä pohjalta maatalouspolitiikka on huoltovarmuuspolitiikkaa, ja vedän tämän ryhmän työtä.”
Saarikko kertoo pyytäneensä maa- ja metsätalousministeriöltä esityksen tarvittavista toimista.
”Seuraan erikseen Ukrainasta saapuvan kausityövoiman tilannetta. Pidän tärkeänä, että joko kansallisesti tai EU-tasolla saataisiin ratkaisu, jolla Ukrainasta tuleville pakolaisille myönnettäisiin nopeasti työluvat.”
Sekään ei riitä, vaan muitakin ratkaisuja on haettava kausityötekijöiden turvaamiseksi.
”Alkutuotannon ja maatalouden kokonaisuuteen liittyy kaksi huolestuttavaa ja kiireellistä kysymystä.”
Kausityöntekijöiden saatavuus ja työluvat Ukrainasta ja muualta tuleville on yksi, toinen on kannattavuutta nakertava inflaatio.
”Se on nostanut lannoitteiden ja polttoöljyn hintaa viljelijän näkökulmasta kohtuuttomaksi.”
”Miten näissä voidaan tulla vastaan? Yksin valtion toimet eivät riitä, pidän täysin kiistämättömänä, että koko elintarvikeketjun on tultava tässä vastaan.”
Inflaation vaikutus näkyy jo koko yhteiskunnassa: kuluttajille ruuan hinnassa ja viljelijöille tuotantoketjussa.
”Se on riski myös teollisuuden kustannusten nousulle.”
Saarikon mukaan ei pidä unohtaa, että tällä vaalikaudella on jo tehty maatalouden sähköveroa koskeva alennus. Myönteistä on hänen mielestään myös iso cap-ratkaisu, jossa EU:n peruspilarit saatiin kasaan vuosiksi eteenpäin.
”Nyt tarvitaan joustoa EU:n taholta – ymmärrystä energiakriisin ja maatalouden kohtalonyhteydestä kuten myös kansallisia päätöksiä. Nämä ovat kaupan ja elintarviketeollisuuden sekä EU-tason päätöksiä.”
Maatalouden kustannuskriisin helpottamiseksi tehtiin viime viikolla esitys maatalouden kiinteistöveron määräaikaisesta poistosta.
”Hallituksen kanssa asia on selvä, mutta komission kanssa asia on vielä käytävä läpi. Olen neuvottelemassa tästä vielä tällä viikolla EU-komissaarin kanssa, joten se asia etenee nopeasti koskien jo tätä vuotta.”
Makeran lisäpääomittamisesta päätettiin jo alkuvuodesta.
Dramaattisesti muuttunut turvallisuustilanne on tuotu laajaan käsittelyyn keskustan puoluehallitukseen.
”Seuraava tärkeä etappi tässä on puoluevaltuusto muutaman viikon päästä.”
Keskusta kutsuu kansalaisia lähiaikoina asiantuntijoiden kanssa järjestettäviin keskustelutilaisuuksiin. Puolueen nykyinen linja on pitää huolta vahvasta omasta puolustuksesta sekä ylläpitää mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä.
Saarikko ei kommentoi, voiko puolueen Nato-kanta muuttua ennen kesän puoluekokousta.
”Kysymys ei ole vain siitä, liittyäkö Natoon vai ei. Tarvitaan lisää faktatietoa Natossa olemisesta pitkällä aikavälillä.”
”Tämä on valtavan iso tulevaisuuskysymys. Merkittävää on se, että kun kaikki muuttui viikko sitten turvallisuusympäristössämme, keskustan oman linjan päivitystyö on alkanut.”
Kevään kehysriiheen on Saarikon mukaan ladattu merkittäviä lisäodotuksia monelta ministeriöltä jo ennen Ukrainan sotaa.
Tänään perjantaina alkavat keskustelut puolustusministeriön kanssa määrärahoista ja niiden todennäköisestä lisätarpeesta.
”Jo muutenkin pyyntöjä on tullut paljon yli budjettikaton ja -raamien. Puolustusministeriön määräraha-asiat tulevat Ukrainan takia tärkeysjärjestyksessä kuitenkin ensimmäisenä. ”
Saarikko pitää kansalaisten turvallisuuskysymyksiä armeijaa laajemminkin tärkeinä.
Tällä hän viittaa siviilipuolustukseen, kyber- ja hybridiuhkiin varautumista nykyistä laajemmin.
”Huoltovarmuus on osa kansallista turvallisuutta. Ukrainan sodan jälkeisiin taloudellisiin murheisiin vastataan aikana, jolloin pohjalla on koronakriisin aiheuttama vakava velkaantuminen. Sitä ei voi jättää huomiotta.”
Otsikkoa muutettu klo 9.41.
Lue myös:
Saarikko esittää huojennusta maatilojen kiinteistöveroon – apu viljelijöille miljoonaluokkaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
