Epäreilun ruokakaupan uutisointia

Ruuan hinta on noussut Suomessa viime vuosina enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) on selvitellyt ruuan hinnanmuodostusta. Tämän innoittamana Ylen uutiset kertoi maanantaina 2.6. ruuan hinnan kallistumisesta.

Onko merkittävä syy ruuan hinnan nousuun maanviljelijässä, kuten Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja uutisessa kertoi? Väistämättä tulee mieleen, että omien housujen jo palaessa yritetään vetää muitakin samaan nuotioon istumaan.

MTT:n tutkimuksen mukaan juuri kaupalla on suurin vaikutus ruuan hintaan. Suomessa kauppa on keskittynyttä S-ryhmän ja K-ryhmän hallitessa markkinoita. Tämä on mahdollistanut kaupan poikkeuksellisen vahvan neuvotteluaseman. MTT:n mukaan kaupan siivu elintarvikeketjusta onkin kolmenkymmenen prosentin luokkaa. Elintarviketeollisuus ottaa myös suurehkon osan.

Valitettavasti verotuksella on nostettu ruuan hintaa jatkuvasti. Elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomessa Euroopan huippua ja ollut jatkuvassa nousussa. Makeisvero kurittaa monia tuotteita aiheettomasti.

Maataloustuottajat järjestivät reilu vuosi sitten epäreilun kaupan päivän. Suurta huomiota herättäneessä valtakunnallisessa tempauksessa myytiin ruokaa tuottajahintaan ja kysyttiin: Miksi se joka tekee eniten, saa vähiten? Kampanjassa ei kerätty sääliä tai sympatiaa, vaan konkretisoitiin elintarvikeketjun tilannetta Suomessa. Alkutuottajan osuus hinnasta on keskimäärin vain muutamia prosentteja.

Kansainvälisen kaupan näkökulmasta Suomi on saari. Meri muodostaa rajan, joten tosiasiallisesti emme ole samaa markkina-aluetta muun Euroopan kanssa. Viljelijä joutuu käytännössä tyytymään siihen hintaan, mitä hänelle kotimaan markkinoilla maksetaan. Pienten erien rahtaaminen ulkomaille on aivan liian kallista.

Hyvin yksinkertaisella laskutoimituksella voidaan todeta, ettei useimpien alkutuotteiden hinnannousu vaikuttaisi ruuan hintaan välittömästi juuri mitään. Hinnannousua viljelijät kyllä toivoisivat ja kuluttajat tuntuisivat sen mielellään myös sallivan. Vaikka viljan hinta esimerkiksi kymmenkertaistuisi nykyisestä - eli nousisi tuhannella prosentilla - olisi vaikutus leivän kilohintaan vain muutamia kymmeniä senttejä.

Tilannetta voidaan verrata renkaiden ja auton hintaan. Renkaat muodostavat auton hinnasta vain pienen osan. Voisiko autoteollisuus nostaa autojen hintaa tuntuvasti, koska renkaiden hinta nousee hieman?

Koko tuotantoketjun on voitava siirtää kustannusten nousu hintoihinsa, mutta tehtävä se todellisin perustein. Oikeudenmukainen osuus hinnasta kuuluu sekä viljelijälle, jalostavalle teollisuudelle että kaupalle.

Kari Aikio

aluepäällikkö

MTK Häme

Avaa artikkelin PDF