Lähikukat kuuluvat elomarkkinoille
Tuhansia kuivakukkakimppuja on puutarhuri Markku Halosen navetan ylisillä. Lokakuun loppuun mennessä kukat on joko myyty tai siirretty lämpimiin tiloihin. Lari Lievonen Kuva: Viestilehtien arkistoRÄÄKKYLÄ (MT)
Puutarhuri Markku Halonen perusti kymmenen vuotta sitten synnyintilalleen Rääkkylän Haapasalmeen kukkatarhan.
Kivinen karjalaidun aurinkoisella ja ylävällä paikalla osoittautui sopivaksi perinteisten leikko- ja kuivakukkien viljelyyn. Maaperä läpäisee sopivasti veden, eikä paikka ole hallanarka.
Komeimmillaan kukkapelto on elokuun vaihtuessa syyskuuksi. Koko syyskuu eletään kiireistä kukkasesonkia.
Markku Halonen ja hänen veljensä Pekka sekä tilalla kausitöissä olevat rääkkyläläiset opiskelijasisarukset Elina ja Salla Käyhkö kiertävät kukkakimppuineen ahkerasti sadonkorjuutapahtumia.
Hyvä markkinapaikka kesäisin on sadan kilometrin päässä Savonlinnassa, josta varsinkin oopperajuhlien aikaan rääkkyläläiset kukat leviävät kaikkialle.
Joensuuhun puutarhalta on 60 kilometriä matkaa ja Kiteelle 30.
Arkiaamuna yhtä aikaa toimittaja-kuvaajakaksikon kanssa kukkapeltoa ihastelemaan saapuvat Perhosta saakka 80-vuotias Annikki Kinnunen ja hänen tyttärensä Marja-Liisa Tiala. Heidät Rääkkylään kuljettaa kolmen polven nuorin eli Tialan tohmajärveläistynyt tytär Marika Leväniemi.
”Paikallislehdistä olen lukenut tästä paikasta usein. Päätin, että nyt tullaan se katsomaan”, Leväniemi kertoo.
Kiemuraisia hiekkateitä ajettuaan matkailijat eivät voi välttyä ajatukselta, että paikka on syrjässä valtavirroista. Silti ainutlaatuisen kukkapaljouden näkeminen kannatti, he vakuuttavat.
Kohti matkailuyrittäjyyttä suuntautunut puutarhuri Halonen ajattelee positiivisesti, että Haapasalmeen pääsee monesta suunnasta.
Elokuussa viidettä kertaa pidetty Kukkakuhhaus-tapahtuma keräsi viikonlopun aikana toistatuhatta kävijää.
”Periaatteitani ovat Haapasalmen elinvoimaisuuden ylläpitäminen ja suoraan ihmisille myyminen”, Markku Halonen sanoo.
Kukkakuhhaukseen kuuluu kahvittelu isännän piikkiin, ja sitten voi kerätä maksua vastaan mieluisia kukkakimppuja suoraan pellolta.
Valmiskimppuja tapahtumassa tekevät sitojat ja oheistuotteitaan myivät tänä vuonna ainakin hunajan, juuresten ja valkosipulin tuottajat.
”Kuhhaus alkoi avoimien ovien päivästä, kun ajattelin, että ihmiset saisivat nähdä paikan parhaimmillaan. Tapahtuman henkeen kuuluu kiertely ja löytäminen.”
Kun Halosen kanssa ottaa puheeksi yrityksen toimintaedellytykset, liikevaihdot ja muut kvartaalikansaa kiinnostavat numerot, hän myhäilee:
”En tiedä, ellääkö tällä.”
Navetan vintistä kunnostetussa kuivakukkaparatiisissa työskentelee sesonkiapuna joensuulainen floristi Tarja Hämäläinen.
Häneltä kuivakukkakimppu syntyy nopeasti: vaihtoehtoja riittää punasävyisiin, sinisävyisiin, vaaleisiin, tummiin, ruskeaan taittuviin ja hempeisiin kimppuihin. Materiaalia on tarjolla katon täydeltä.
”Koko ajan Markun puutarha on mennyt eteenpäin. Uusia tuotteita on jalostettu, eikä esteeksi ole sekään, että tämä sijaitsee näin älyttömän korvessa”, Hämäläinen juttelee.
Isäntä itse huokailee työmäärää ja sitä, että juuri kun sato on saatu korjattua navetan ylisille, se pitäisikin jo myydä nopeasti.
Lokakuun lopussa vintti tyhjennetään, ja kuivakukat varastoidaan lämpimässä jatkotyöstämistä varten.
Pian joulukiireiden jälkeen alkavat jo kevättyöt kasvihuoneissa.
Kukat vaativat esikasvatuksen. Kukkapellon taimet syntyvät silti ikään kuin sivutuotteena, kun 1 500 neliön kasvihuoneissa kevättalvella kasvatetaan yrttien ja tomaattien taimia kevätmyyntiin.
Kukkia kylvetään tuhansittain, ja esimerkiksi astereista tarjolla on kaikkia mahdollisia lajikkeita.
Taimet istutetaan peltoon jaksoittain, jotta kukintaa riittäisi mahdollisimman aikaisesta kesästä myöhään syksyyn.
Liisa Yli-Ketola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
