Aurinkosähköäja imagotuulivoimaa
Viikin ympäristötalon etelän puoleisella julkisivulla on 600 neliömetriä aurinkopaneeleja. Katon korkeimmalla kohdalla on neljä tuuliturbiinia, joiden rooli on lähinnä esteettinen. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkistoHelsingin kaupungin ympäristökeskus ja Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitos halusivat energiatehokkaan toimitalon. Viime vuonna ne saivat haluamansa.
Viikin ympäristötalo kuluttaa energiaa alle puolet siitä mitä tavallinen toimistorakennus.
Energiaa säästyy muun muassa siksi, että eristeet ovat tavallista paksumpia ja rakenteet tiiviitä. Ilmanvaihto hoituu kokonaan koneellisesti.
”Talo on jaettu kymmeneen osastoon, joista jokaisessa on ilmanvaihtokone”, kertoi ympäristökeskuksen johtava tiedottaja Johanna Joutsiniemi keskiviikkona järjestetyssä avoimien ovien päivässä.
”Esimerkiksi saniteettitilojen ilma vaihtuu muita tiloja tehokkaammin.”
Noin 80 prosenttia sisäilman lämpöenergiasta kerätään talteen ilmanvaihdon yhteydessä.
Kesäisin käytössä on kalliojäähdytys. Talon viereen poratuissa kaivoissa kiertävä vesi kylmenee ja jäähdyttää koko rakennusta.
Talossa käytettävästä sähköstä noin viidesosa tuotetaan paikan päällä, loppu on energiayhtiöltä ostettua tuulisähköä.
Talon etelänpuoleista julkisivua peittää 600 neliötä aurinkopaneeleja.
Paneelien ainoa rooli ei kuitenkaan ole sähköntuotanto. Aurinkopaneelit on kiinnitetty reilun metrin päähän seinästä, joten kaksoisjulkisivu lämmittää rakennusta talvisin. Kesäisin paneelit varjostavat rakennusta.
Katolla nököttää neljä pientä tuuliturbiinia. Ne taitavat olla siellä imagosyistä.
”Yhdestä tuulimyllystä riittää sähköä yhteen tai kahteen energiansäästölamppuun – silloin kun tuulimylly pyörii”, Joutsiniemi kertoo.
”Rakennesuunnittelun yhteydessä todettiin, että tuon tehokkaampia tuulimyllyjä ei voi tämän talon katolle laittaa.”
Toisaalta sähköä ei myöskään kuluteta turhaan. Työhuoneiden lamput toimivat liiketunnistimilla.
Osa valoista on ledejä. ”Taloon käytetyt ratkaisut ovat neljän vuoden takaa. Energiansäästömenetelmät ovat kehittyneet sen jälkeen”, Joutsiniemi myöntää.
Luonnonvaloa pyritään hyödyntämään niin paljon kuin mahdollista.
Aulatilan valkoinen sisäkatto on V:n muotoinen, joten osa sisään tulevasta auringonvalosta heijastuu katon kautta aulan ympärillä oleviin työhuoneisiin.
Viikin ympäristötalolle tuli hintaa 16,5 miljoonaa euroa.
”Se oli vähemmän kuin budjettiin oli varattu mutta johtuu siitä, että talo rakennettiin laskusuhdanteen aikaan.”
Joutsiniemen mukaan energiatehokkuutta parantavat ratkaisut nostivat talon hintaa 3–4 prosenttia.
”Energiatehokkuudesta pitäisi kuitenkin kertyä 45 000 euron säästöt vuodessa. Ratkaisujen takaisinmaksuaika on enintään 15 vuotta.” HELI VIRTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
