Suomalainen arvostaa kotimaista ruokaa ja myös maataloustukia
Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi, että kotimaista ruuantuotantoa tarvitaan ja melkein kolme neljästä pitää maataloustukia tarpeellisina, jotta viljelijät saavat työstään toimeentulon.
Näin vahvaa viestiä antaa laajalla otannalla tehty tutkimus, jonka Ajatuspaja e2, Maaseudun Sivistysliitto ja MTK julkistivat maanantaina.
Ymmärrys maataloustukien tarpeellisuudesta viljelijöiden toimeentulon kannalta on kasvanut vuoden takaisesta, kertoi tutkimuksen esitellyt johtaja Karina Jutila Ajatuspaja e2:sta.
”Myös nuoret, jotka muissa kysymyksissä ovat arempia ottamaan selvää kantaa, komppaavat asiaa. Myönteisyys tukia kohtaan on kasvanut etelän suurimmissa kaupungeissakin. Esimerkiksi Turussa vuosi sitten asiaa kannatti 54, nyt 70 prosenttia.”
Neljä viidestä suomalaisesta haluaisi raaka-aineiden alkuperän näkyviin myös eineksiin ja valmisruokiin.
Yli 60 prosenttia olisi valmiita maksamaan enemmän perheviljelmillä kuin suurtiloilla tuotetusta ruuasta. Halukkuus kasvaa tulojen mukana, mikä on luonnollista.
Suomen sikayrittäjien puheenjohtaja Martin Ylikännö jäi kuitenkin miettimään, miten määritellään suuri maatila.
”Onko se kuluttajien mielestä perhetila, jossa on vain isäntä ja emäntä vai saako olla myös työvoimaa? Entä jos on neljän perheen yhdessä omistama sikatila – onko se suuri vai pieni?”
Naiset painottavat miehiä enemmän ruuan laatua ja ympäristöarvoja, tutkija arvioi.
Sen sijaan asuinpaikan suhteen Karina Jutila ei löydä suomalaisten suhtautumisessa ruokaan ja maatalouteen merkittäviä eroja.
”Maantieteelliset erot ovat pienempiä kuin vuosi sitten. Luomun suosiota näkyy keskimääräistä enemmän Helsingissä ja Tampereella.”
Puolue-eroja esiintyi jonkin verran. Keskustan ja kristillisten äänestäjiksi tunnustautuvilla oli hyvin samansuuntaiset kannat kuin viljelijöillä, joskin myös he painottavat ympäristöasioita viljelijöitä enemmän.
Johtavassa asemassa olevat eroavat niin maataloustukien kuin muunkin suhteen toisista ammattiryhmistä.
”He muun muassa arvioivat muita useammin viljelijöiden tulot korkeammaksi kuin palkansaajat. Tämä voi olla merkittävää, koska he ovat useissa organisaatioissa päättäjinä esimerkiksi hankinnoista”, Jutila huomautti.
Toinen eroava ryhmä olivat nuoret ja opiskelijat, jotka valitsevat muita useammin ”en osaa sanoa”.
”Tämä oli näkyvissä viime vuonnakin, joskin erot ovat kaventuneet. Arvioin, että joukossa on sekä välinpitämättömyyttä että myös luottamusta muiden tekemiin päätöksiin. Onko kyse siitä, että nuoret jakautuvat niihin, jotka kantavat paljon huolta ja niihin jotka suhtautuvat välinpitämättömästi?” hän pohti.
Asiakysymyksissä löytyi selviä eroja viljelijöiden ja kuluttajien välillä, mikä oli Karina Jutilan mukaan osin odotettavissakin.
”Esimerkiksi maataloustukien vaikutus ruuan hintaa on asia, jonka suomalaiset erottavat huonosti. Eläkeläiset huomaavat viljelijöiden lisäksi sen muita paremmin”, hän kuitenkin toteaa.
Kuluttajat haluavat ympäristönsuojelun nykyistä enemmän maataloustukien ehdoksi. Viljelijät taas jakautuvat kolmeen ryhmään: noin kolmannes on väittämän kanssa samaa mieltä, kolmannes ei ota kantaa ja noin kolmannes on eri mieltä.
Tutkimus perustuu noin 3 900 suomalaisen vastauksiin. Aineiston on kerännyt Taloustutkimus elokuun lopun ja lokakuun alun välillä.
KAIJALEENA RUNSTEN
Koko tutkimus löytyy verkosta:
www.e2.fi/fi/e2n-julkaisut/
Naiset painottavat miehiä enemmän ruuan laatua ja ympäristöarvoja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
