Hukkakaura on röyhyllä

Viljapellot on nyt aika tarkastaa ja kerätä hukkakaurat juurineen pois.

Kasvukauden tehoisa lämpösumma oli 8.7. Jokioisilla 536 päiväastetta. 8.7.2013 lämpösumma oli Jokioisilla 693 päiväastetta. Kasvukausi on kaksi viikkoa jäljessä viime vuodesta.

Viljat. Hukkakaura on röyhyllä. Ne on kerättävä tarkasti juurineen ja versoineen ja poltettava. Hukkakauran kitkentä on tehtävä uudestaan kahden viikon kuluttua.

Viljojen kasvitautitilanne vaihtelee runsaasti alueittain, jopa lohkoittain. Syynä ovat kasvustojen väliset suuret erot yleiskunnossa ja kasvuasteessa. Lisäksi tilanteeseen vaikuttaa lohkon viljelyhistoria, jonka merkitys vähenee kasvukauden edetessä. Lohkojen tarkkailu kasvitautilajiston ja torjuntatarpeen määrittämiseksi on nyt ajankohtaista.

Ohran verkkolaikku on edennyt voimakkaasti myös vähäsateisilla alueilla. Etelä-Suomessa esiintyy syysviljoissa ja kevätvehnässä ruosteita, joiden eteneminen voi poutasäässä olla hyvin nopeaa. Tiheissä kevätvehnäkasvustoissa voi esiintyä härmää.

Lohkoilla, joilla kasvitautitorjuntaa ei ole vielä tehty tai se on tehty rikkakasviruiskutuksen yhteydessä, on havaintojen tekeminen nyt ajankohtaista. Kemiallinen torjunta on mahdollista tähkälletulon alkuvaiheeseen ja punahometorjunnassa kukinnan alkuun saakka. Valmisteiden varoaika on 35 vuorokautta.

Hyväkuntoisessa kasvustossa ylälehtien ja tähkän suojaaminen on ajankohtaista ja merkittävä turva sadon muodostukselle.

Kasvitautien lisäksi oireita aiheuttavat myös muut tekijät. Kaurassa ja ohrassa esiintyy voimakkaita mangaaninpuutosoireita. Runsassateisilla alueilla kasvustot kellastuvat juurten hapenpuutteeseen.

Jos tähkän tai röyhyn esiin tullessa on ollut sateista, on riski Fusarium-sienten aiheuttamille punahomeille korkeampi kuin poutasäässä. Ensioireet näkyvät tähkässä jyvän värimuutoksena rusehtavaksi. Alue laajenee ja vähitellen siihen voi kasvaa punertavaa, pehmeää rihmastoa. Mikäli jyvä kehittyy, se on pieni ja väriltään usein harmahtavan ruskea. Punahomeen etenemistä voi hillitä siihen hyväksytyillä valmisteilla varoajat huomioiden.

Siemenlevintäiset kasvitaudit ohran viirutauti sekä lentonoki ovat parhaimmin nähtävissä tähkimisen alussa. Näihin eivät kasvustoruiskutukset tehoa, mutta havainnointi on tarpeen erityisesti, jos sato on suunniteltu siemeneksi.

Tähkä- ja vehnäsääskien tarkkailu on ajankohtaista vehnän kukintavaiheeseen saakka. Tarkkailu on tarpeen, jos muninta-olosuhteet ovat hyvät eli jos illalla on tyyntä ja sateetonta ja lämpötila yli 14 astetta. Torjuntakynnys oranssinkeltaisella tähkäsääskellä on keskimäärin 1 sääski/6–7 tähkää, sitruunankeltaisella vehnäsääskellä 1 sääski/1–3 tähkää. Paras sääskien havainnointi- ja torjunta-aika on illalla tuulen tyynnyttyä. Vehnän sääskien torjuntaan ovat sallittuja kosketusvaikutteiset pyretroidi-valmisteet.

Viljakasvustoissa on paikoin tuomikirvoja. Joukossa voi olla myös viljakirvoja. Kirvojen torjuntakynnys ylittyy, jos korrenkasvuvaiheessa löytyy keskimäärin yli 5 kirvaa kortta kohti. Viljojen tultua tähkälle torjuntakynnys on yli 10 kirvaa kortta kohti.

Öljykasvit. Rapsikuoriaistarkkailu on ajankohtaista enää vain myöhäisissä kevätöljykasvikasvustoissa, jotka eivät ole vielä kukintavaiheessa. Kukinnan alkaessa torjunta on vielä sallittua neonikotenoidi-valmisteilla, jos niitä ei ole aiemmin kasvukaudella käytetty, tai Mavrik-valmisteella mehiläisten lentoajan ulkopuolella (klo 21–06).

Täyskukinnan aikaan tuholaistorjunta ei ole sallittua millään valmisteella.

Rypsin ja rapsin pahkahomeriski on sateiden ja vahvojen kasvustojen vuoksi edelleen paikoin suuri. Pahkahomeriskiä lisää taudin esiintyminen lohkolla tai sen lähietäisyydellä jonakin neljästä edellisestä kesästä. Torjuntavaiheessa pahkahomeen oireet eivät vielä ole nähtävissä. Kasvusto tulisi ruiskuttaa täyskukinnan aikaan juuri ennen kuin ensimmäiset terälehdet alkavat varista. Pahkahomeen torjuntaan hyväksyttyjä valmisteita ovat Sportak EW, Rovral 75 WG, Proline, Prosaro, Amistar, Basso ja Juventus sekä edellisten rinnakkaisvalmisteet.

Herne. Hernekääriäismäärät ovat olleet poikkeuksellisen pieniä Etelä-Suomen tarkkailupaikoilla. Lohkokohtainen feromonipyydystarkkailu on kuitenkin tarpeen. Mahdollinen torjunta kohdistetaan kuoriutuviin toukkiin aikuisten kääriäisten esiintymishuipun ja lämpösumman perusteella. Torjuntakynnys vaihtelee herneen käyttötarkoituksen mukaan. Kukkivan hernekasvuston käsittely pyretroideilla on sallittua vain mehiläisten lentoajan ulkopuolella, klo 21–06 välisenä aikana.

Härkäpapu. Härkäpapukasvustoissa on havaittu alkavia suklaalaikun oireita. Sääolot ovat suosiolliset sen edelleen leviämiselle. Mikäli oireita esiintyy jo kukinnan alkuvaiheessa ja kasvusto on hyväkuntoinen, voi suklaalaikkua torjua Amistar-, Switch- ja Topsin M-valmisteilla.

Kumina. Pahkahomeen ja versolaikun oireet alkavat näkyä kuminakasvustoissa. Pahkahomeen vioittamat oransseiksi ja kuitumaisiksi muuttuneet varret katkeavat vioituskohdista ja varren sisältä voi löytyä jo rihmastopahkoja. Versolaikku on oireiltaan selvärajaisempaa ja tummempaa.

Kuminanrengaspunkin vioituksia on havaittu kuminakasvustoissa jonkin verran. Punkin vioittamat kasvit erottuvat muusta kasvustosta vaaleina tai vaaleanpunertavina laikkuina. Kukkakaalimaisesti epämuodostuneisiin kukintoihin ei muodostu siemeniä.

Kaali. Pikkukaalikärpäsen lento on loppunut lähes koko maasta aivan pohjoisinta osaa lukuun ottamatta.

Porkkana. Porkkanakärpänen lopettelee lentoaan Etelä- ja Keski-Suomessa. Muualla maassa lento jatkuu.

Mansikka. Sään lämmettyä voi vihannespunkki vielä aiheuttaa satotappioita myöhäisillä istutuksilla ja jatkuvasatoisilla lajikkeilla. Mansikkapunkin oireet näkyvät nyt selvästi. Jos kemiallista ruiskutusta ei tehdä sadonkorjuun jälkeen, petopunkkeja voi vielä levittää. Etenkin nuoremmilla istutuksilla torjunta on kannattavaa.

Mansikan tyvimätä voi lakastuttaa taimia lämpimässä, jos tautia ei ole torjuttu istutuksen yhteydessä tai heti sen jälkeen.

Vadelma. Vatunäkämäpunkin vioituksia, laajenevia vaalenneita alueita lehdissä, on ilmaantunut monin paikoin Glen Ample -lajikkeella. Torjunta öljyvalmisteilla on mahdollista vasta syksyllä. Vihannespunkkien biologinen torjunta kausihuoneissa jatkuu, avomaalla vihannespunkki on kärsinyt viileästä säästä.

Lehtikirvat lisääntyvät nopeasti sään lämmettyä, pesäkkeiden torjuntaan voi käyttää pyretriinivalmisteita.

Vadelman harmaahomeen torjunta mahdollista kukinnan aikana.

Herukat. Herukansilmukoin lento on alkanut viikolla 27 ja muninta on nyt käynnissä. Feromonipyydyksiin tulee myös muita perhosia. Herukansilmukoi tunnistetaan valkoisesta eturuumiista.

Herukanvarsisääsken toukkien vioittamien oksien hävittämistä jatketaan.

Karviaispistiäisten toisen sukupolven toukkia voi nyt havaita etenkin punaherukoilla ja karviaisilla.

Lehtikirvat sykeröittävät herukoiden oksien kärkilehtiä. Myös villa- ja nappikilpikirvojen esiintymistä tarkkaillaan, kilpikirvojen toukkien torjunta tehdään tarvittaessa. Mesikasteen esiintyminen on merkki kirvojen runsaasta esiintymisestä.

Omena. Omenakääriäisen lento ja muninta on jälleen vilkastunut sään lämmettyä. Kesäkuun alkupuolella munittujen munien kuoriutuminen on alkanut tällä viikolla. Jos kääriäisiä on tullut pyydyksiin useita kymmeniä, on torjunta tarpeen. Muniin vaikuttavalla valmisteella ruiskutus tehdään lentohuipun jälkeen, muutamia päiviä ennen munien kuoriutumista.

Pihlajanmarjakoi on jäänyt munimaan pihlajille runsaan marjonnan ansiosta ja omenavioitusten riski on vähäinen. Lehtikirvat lisääntyvät nopeasti ja leviävät uusiin puihin. Täsmätorjunta kirvojen esiintymispesäkkeisiin on tarvittaessa paikallaan.

Jos omenan lehdissä on rupilaikkuja, torjunta on tarpeen sateiden sattuessa.

MTT Kasvinsuojelu

www.mtt.fi/kasper

Avaa artikkelin PDF