Väitös Jätteenpolton tuhkien haittoja voi vähentää
Jätteiden polttotuhkan suotovesien ympäristöhaittoja voidaan vähentää, filosofian maisteri Leena Sivula toteaa väitöskirjassaan.
Jätteen polton pohjatuhka voi kuormittaa ympäristöä kymmeniä tai jopa satoja vuosia. Raskasmetallit ja muut haitta-aineet voivat siirtyä tuhkasta ympäristöön suotovesien mukana.
Suotovedellä tarkoitetaan jätteiden läpi kulkeutunutta sade- ja sulamisvettä.
Sivula osoitti, että tuhkan suotoveden raskasmetallipitoisuutta on mahdollista vähentää. Mikrobiologisesti tuotettu sulfidi (rikin yhdiste) reagoi raskasmetallien kanssa ja muodostaa niukkaliukoisia metallisulfideja. Ne voidaan erottaa suotovedestä ja vähentää näin raskasmetallien haitallisuutta.
Lisäksi Sivula havaitsi, että raskasmetallien liukenemista tuhkasta voidaan vähentää kierrättämällä sulfidia sisältävää vettä takaisin tuhkaan.
Sivula vertaili myös jätteen tavanomaisen arinatuhkan ja jätteen kaasutustuhkan ominaisuuksia. Molempien suotovedet ovat haitallisia vesieliöille ainakin kaatopaikkasijoittamisen alkuvaiheessa.
Kaasutustuhka oli erittäin korkean pH:n vuoksi arinatuhkaa haitallisempaa. Arinatuhkan haitta-aineet hävisivät kaatopaikoilla hapettomissa oloissa nopeammin kuin kaasutustuhkan.
Tuhkien jäännöshiilen määrää ja kosteuspitoisuutta säätelemällä voidaan vähentää niiden haitallisia ominaisuuksia. Lisäksi on mahdollista hyödyntää hapettomissa oloissa mikrobiologisia prosesseja sekä tuhkien että suotovesien käsittelyssä.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
