Näissä kunnissa asuvat ahkerimmat ja laiskimmat pakkausten kierrättäjät
Kahdessa Lapin kunnassa lajitellaan pakkauksia ahkerimmin ja kolmessa Keski-Suomen kunnassa laiskimmin.
Vuonna 2021 suomalaiset toivat Rinki-ekopisteille kierrätettäväksi yhteensä 58 700 tonnia pakkausjätettä, kun taas vuonna 2016 luku oli vain 22 900 tonnia. Arkistokuvassa Rinki-ekopiste Iitissä Päijät-Hämeessä. Kuva: Johannes WiehnPakkausjätteen lajitteluaktiivisuudessa on isot erot eri puolilla Suomea, kertoo Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy tiedotteessaan.
Ykköstilan lajitteluinnokkuudessa vievät Lapissa sijaitsevat Pelkosenniemi ja Kolari, toisena listalle yltää Varsinais-Suomen Raisio ja pronssille yltävät Uudenmaan Kauniainen ja Kanta-Hämeen Riihimäki.
Jokainen Pelkosenniemen ja Kolarin kuntien asukas toi Rinki-ekopisteille kierrätettäväksi keskimäärin 41,7 kiloa pakkausjätettä vuonna 2021. Kolari oli kärjessä myös vuotta aiemmin.
Eniten kirittävää kierrätystottumuksissa on kolmessa Keski-Suomen kunnassa. Viitasaarella, Kivijärvellä ja Pihtiputaalla ekopisteille tuotiin pakkausjätettä vain 3,3 kiloa henkeä kohden. Toiseksi viimeisellä sijalla on Pohjois-Pohjanmaan Pyhäjoki ja kolmanneksi viimeisenä Keski-Suomen Luhanka.
Vuonna 2021 jokainen suomalainen lajitteli kierrätettäväksi keskimäärin 9,3 kiloa pakkausjätettä.
Kulutustottumusten muutokset näkyvät suoraan Rinki-ekopisteillä.
Pakkausjätteen keräysmäärät ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi, kertoo Rinki. Vuonna 2021 suomalaiset toivat Rinki-ekopisteille kierrätettäväksi yhteensä 58 700 tonnia pakkausjätettä, kun taas vuonna 2016 luku oli vain 22 900 tonnia.
Tulokset selviävät Suomen Pakkauskierrätys Rinki Oy:n ekopisteiden keräysmäärätilastosta. Rinki ylläpitää valtakunnallista yli 1850 ekopisteen verkostoa, jonne kuluttajat voivat tuoda muovi-, kartonki-, metalli ja lasipakkausjätteensä maksutta kierrätettäväksi. Pakkausjätteet hyödynnetään uusien tuotteiden raaka-aineena.
Kulutustottumusten muutokset näkyvät suoraan Rinki-ekopisteillä, tiedotteessa kerrotaan. Koronapandemian tyrehdyttämä alkoholin matkustajatuonti vähensi huomattavasti metallitölkkien ja lasipullojen määrää.
Vastaavasti lisääntyneet verkkokauppaostokset ja noutoruoan suosio ovat puolestaan kasvattaneet kartonkijätteen määrää vuonna 2018 kerätystä 20 000 tonnista 30 000 tonniin vuonna 2021.
”Astiat pyritään tyhjentämään mahdollisimman täysinä.”
Ringin operatiivinen johtaja Pertti Tammivuori kertoo, että osa Rinki-ekopisteistä tyhjennetään vuoden jokaisena päivänä.
”Tavoitteena on, että keräysastioissa olisi aina tilaa pakkausjätteille, mutta ympäristö huomioiden eli astiat pyritään tyhjentämään mahdollisimman täysinä. Kuluttajilta saatava palaute on tässä tärkeässä osassa.”
Keräysmäärissä on isoa vaihtelua myös vuodenaikojen mukaan. Kesä on kiireisintä aikaa, sillä ihmiset siivoavat kotejaan ja kesämökkiläiset lisäävät ekopisteiden käyttäjämääriä. Keräysmäärät laskevat syksyllä ja nousevat jälleen jouluksi.
Uudistunut jätelaki tekee pakkausten kierrättämisestä jatkossa entistä helpompaa, muistuttaa Rinki. Heinäkuuhun 2023 mennessä kaikista vähintään viiden asunnon kiinteistöistä tulee löytyä muovi-, lasi- ja kartonkipakkausten sekä kodin pienmetallin keräysastiat. Vähintään viiden asunnon kiinteistöjä on Suomessa noin 77 000.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
