Heikko euro ja halpa öljyvauhdittavat orastavaa talouskasvua
Finanssikonserni OP:n ekonomistit nostavat Suomen tämän vuoden kasvuennustetta yhteen prosenttiin 0,6 prosentista. Ensi vuonna talous kasvaa 1,7 prosenttia.
”Riskejä on molempiin suuntiin, ylös tai alas”, pääekonomisti Reijo Heiskanen sanoo.
Uskoa parempaan virittävät tiedot prosentin kasvusta jo loka–marraskuulta. Vientimarkkinat ovat piristymässä, mitä heikko euro tukee.
Suomi hyötyy euron heikkenemisestä vain viiden prosentin luokkaa. Ruotsin ja Venäjän valuutat heikkenevät vielä enemmän. Kruunu heiluu reunavaluuttana.
Heiskanen haarukoi euron asettuvan vuodessa 1,10–1,05:n välille suhteessa dollariin. Tämä edistää sellun, puutavaran ja perusteollisuuden näkymiä.
”Maakunnissa suhdannetilanne ei merkittävästi eroa.”
Öljy halpenee ja tukee vientimarkkinoita. Tämä tukee Suomen ulkoista tasapainoa. Vaihtotase tasapainottuu.
Mallilaskelmat antavat Heiskasesta liian ruusuista kuvaa, sillä öljyn käyttö vähenee. Matalien korkojen takia tilanne poikkeaa.
”Venäjän tilanne ja kuluttajien heikko luottamus vaikuttavat kielteisesti.”
Venäjän talous vajoaa syvään taantumaan ja rasittaa Suomen vientiä. Maailmantalouden kasvu hidastuu ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä 3,3 prosenttiin.
Inflaatio jää olemattomaksi, mikä vahvistaa kotimaista ostovoimaa. Kulutus kasvaa hieman. Säästäminen lisääntyy huonoina aikoina.
Teollisuus lisää investointejaan kuusi prosenttia tänä vuonna, kertoo EK:n torstaina julkaisema investointitiedustelu. Ulkomaille investoinnit vähenevät.
Teollisuus aikoo investoida 3,8 miljardia euroa. Pääoman kulumista ne eivät korvaa. Ennätysmatalana vuonna 2013 se investoi 3,1 miljardia.
Puolet investoinneista suunnataan nyt korvaavaan tuotantoon ja rationalisointiin. Tuotannon laajennuksiin satsataan 37 prosenttia.
”Laajennusinvestointien viriäminen on myönteistä pitkän heikon kauden jälkeen”, johtava ekonomisti Penna Urrila Elinkeinoelämän keskusliitosta näkee.
Suomi jää kokonaisinvestointien määrässä jonkin verran jälkeen muuta Länsi-Eurooppaa.
Teknologia ja kemianteollisuus toteuttavat valtaosan suunnitteilla olevista investoinneista.
Elintarviketeollisuus lisää 15 prosenttia investointejaan viime vuodesta. Arvio on 616 miljoonasta eurosta, mistä suuri osa lisää tuotantokapasiteettia.
”Luotamme vahvasti tulevaisuuteen”, johtaja Heli Tammivuori Elintarviketeollisuusliitosta sanoo.
Viime vuonna elintarviketeollisuus investoi 534 miljoonaa euroa. Lisäys oli 28 prosenttia. Osa korvasi vanhentunutta tuotantoa.
Ruuan vientiä on ponnisteltu etenkin Kiinaan, Saksaan, Pohjoismaihin ja Baltiaan. Venäjän vienti väheni viidenneksen.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
