SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä hallitus on kiristänyt ilmapiiriä ehdottomalla muutoksia työttömyysturvaan. Kuva: Kari Salonen
Palkansaajat odottavat hallitukselta veronalennuksia
”Tällä kertaa ne on kohdistettava juuri palkansaajien veroihin”, painottaa SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.
Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo, että työsopimusten tavoitteet päätetään kesäkuussa. Kuva: Emmi KorhonenTyönantaja- ja palkansaajaliitot valmistautuvat syksyllä käytävään liittokierrokseen.
Sitä ennen Juha Sipilän (kesk.) hallitukselta odotetaan elokuun budjettiriihessä kilpailukyky- eli kiky-sopimusta tehtäessä luvattuja veronalennuksia.
”Oma käsitykseni on, että hallitus tekee samalla tavalla kuin vuosi sitten veronalennusten kohdalta”, metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kertoo.
”Kikyn yhteydessä sovittiin, että työnantajamaksuja siirretään palkansaajille ja että nämä kompensoidaan palkansaajille verotuksessa, tätä jatketaan. Yleisesti odotetaan, että nämä siirrot kompensoidaan palkansaajille myös tulevaisuudessa.”
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vahvistaa, että kaikki keskusjärjestöt odottavat sosiaaliturvamaksujen siirron kompensointia.
”Viime syksynä veronalennukset oli aika yläkanttiin mitoitettu, todennäköisesti niistä ei tänä vuonna tule samantasoisia. Toisaalta tällä kertaa ne on kohdistettava juuri palkansaajien veroihin eikä niitä ole varaa levittää laajemmalla niin kuin viime syksynä tehtiin.”
”Meillä ei ole hallitukselle sen enempää toiveita, muuten tehdään omia tavoitteita.”
Kilpailukykysopimuksessa sovittiin paitsi 24 tunnin pidennyksestä vuosittaiseen työaikaan ja maltillisista palkankorotuksista, myös työnantajan sosiaaliturvamaksujen keventämisestä eri summilla neljänä vuonna peräkkäin. Työntekijän työeläkemaksu nousee asteittain yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017–2020. Työnantajan maksama työeläkemaksu vastaavasti vähenee samalla määrällä.
Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu nousee ja työnantajan laskee 2017–2018 yhteensä 0,85 prosenttiyksikköä. Työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee noin prosenttiyksikön. Kun työnantajamaksuja siirretään palkanmaksajan maksettaviksi, palkansaajien ostovoima laskee.
Veronmaksajien ostovoimaa parannettiin tämän vuoksi veronalennuksilla. Viime vuonna tuloveroja päätettiin keventää yhteensä 515 miljoonalla eurolla.
Hallitus lupasi jatkaa veronalennuksia, jos taloustilanne kehittyy suotuisasti vuosina 2018–2019.
Alennukset voisivat nousta jopa miljardiin euroon tämän vaalikauden aikana.
Hallitus arvioi talouden kehitystä vuoden 2017 puolivälissä eli tulevina kesäkuukausina.
Työsopimuksista neuvottelu aloitetaan samoihin aikoihin hallituksen budjettiriihen aikaan, kesälomien jälkeen.
Tosin Metalliliitto ei niissä ole enää mukana vaan se fuusioituu Teollisuusalojen ammattiliitto TEAM:n ja Puuliiton kanssa Teollisuusliitoksi.
Yhdistyminen sinetöidään Metalliliiton ylimääräisessä liittokokouksessa 17.–18.5.2017.
Suurimman liiton puheenjohtajaa Riku Aaltoa veikataan vahvasti uuden liiton puheenjohtajaksi.
”Kesäkuussa on liiton valtuuston kokous, jossa puhutaan tarkemmin työsopimusten tavoitteista, esimerkiksi palkankorotuksista”, Aalto kertoo aikatauluista.
Syksyllä väännetään paitsi palkankorotuksista, myös työehdoista.
Eloranta luonnehtii, että hallitus on kiristänyt ilmapiiriä ehdottamalla muutoksia työttömyysturvaan.
Muutokset ovat nyt lausuntokierroksella.
”Työnantajapuolella on kovia tavoitteita ja asemiin ajamista on helppo huomata jo tässä vaiheessa. Toisaalta piristyvä talous herättää palkansaajissa odotuksia”, Eloranta kuvailee.
Hän ei usko, että palkankorotuksissa mennään nollalinjalle. Korotuksien tasoon hän ei kuitenkaan halua ottaa kantaa.
Myös Aalto kieltäytyy ottamasta kantaa siihen, minkä tasoiset palkankorotukset olisivat kohtuullisia.
Hän ei myöskään halua arvioida, kuinka tärkeiksi esimerkiksi viikonloppulisien rooli muodostuu neuvotteluissa.
”Emme lähtökohtaisesti käy työsopimusneuvotteluita julkisuudessa.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
