Uudenmaan jättikuntaa ajetaan taloussyillä
Maaseutumainen Nurmijärvi suhtautuu epäillen Keski-Uudenmaan suurkuntahankkeeseen, koska se pelkää palvelujen etääntyvän ja joukkoliikenteen kustannusten kasvavan HSL-jäsenyyden vuoksi. Diabeteshoitaja Päivi Nurmisen työ Klaukkalan terveysasemalla saattaisi olla jatkossa ”cityalueen lähipalvelua”. Kimmo Haimi Kuva: Viestilehtien arkistoJÄRVENPÄÄ/MÄNTSÄLÄ (MT)
Kuntauudistuksen perusteluna on yhä enemmän raha ja kilpailutekijät kuin kansalaisten paremmat peruspalvelut.
Näin on ainakin Keski-Uudellamaalla, jossa kahdeksasta kunnasta puuhataan Suomen kolmanneksi suurinta kuntaa, 240 000 asukkaan Keski-Uudenmaan kaupunkia. Mukana on pääkaupunkiseudun kehyskuntia tiiviistä kaupungeista maalaiskuntiin.
Liitoksen selvitysraporttia esiteltiin kuntapäättäjille keskiviikkoiltana Järvenpäässä. Kävi ilmi, että tavoitteena on luoda nyrkki, jonka ääni kuuluu pääkaupunkiseudun päätöksenteossa, joka houkuttelee kansainvälisiä investointeja ja kotimaista työvoimaa ja joka tähtää myös sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) tuottamiseen.
Sen sijaan palveluiden saati lähipalveluiden paranemista ei luvannut kukaan.
Myös muualla maassa kuntaliitoksia ajavaksi voimaksi voi nousta sote-uudistus, kun kuntien pakkoliitokset on nyt muuten kuopattu ja lähipalvelujen loppumista pelätään.
”Meidän on oltava niin iso, että saamme tuottaa palveluita. 50 000 asukasta ei riitä”, oman kuntansa liitosta ajava Järvenpään kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen sanoi keskiviikkona.
Suomeen tulee vuonna 2017 viisi sote-aluetta eli kuntayhtymää, joiden jäsenkunnat päättävät neljän vuoden välein, kuinka palveluita järjestetään ja mistä ne hankitaan.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä kunkin sote-alueen sisällä voisi olla vain 4–5 käytännön palveluntuottajaa eli kuntaa tai kuntayhtymää.
”Se on yksi arvio. Mutta laitamme sille paljon painoarvoa, koska olemme itse tilanneet sen. Ihan mikä tahansa pieni kunta ei saa tuottamisvastuuta, koska tehtävä on vaativa”, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) sanoi torstaiaamuna Mäntsälässä sote-kuulemistilaisuudessa.
Tuottajatahot voivat tuottaa palvelut itse tai ostaa yrityksiltä, järjestöiltä tai vaikka yksittäiseltä pienemmältä kunnalta. Tuotantosopimus voidaan myös purkaa.
Kahdeksaa Keski-Uudenmaan kuntaa tämä ei vakuuta. Ne ovat tuottaneet sote-palvelunsa suhteellisen tehokkaasti ja ennakoivat nyt 50–60 miljoonan euron lisälaskua vain siksi, että niiden pitäisi alkaa maksaa myös Helsingin, Espoon ja Vantaan palveluita.
Nurmijärven sosiaali- ja terveysjohtaja Erja Pentti sanoi pelkäävänsä, että kunnat laitetaan rahoituksen osalta kyykkyyn.
”Itse muutos imaisee niin hurjasti rahaa, että jääkö sitä itse palveluihin lainkaan? Milloin rahoituspuoli uskalletaan tuoda esiin?”
Kuntakonsultti Eero Laesterän mukaan itsenäistenkin kuntien talous heikkenee joka tapauksessa.
Veroprosentin nousupaine olisi lähivuosina Nurmijärvellä ja Mäntsälässä lähes kolme prosenttia, mutta kuntaliitoksen jälkeen vajaa yksi. Laesterän mukaan yhteisen kaupungin äyri voitaisiin pysäyttää jättiliitoksella 20:een.
Talouskuri vaatisi 112 miljoonan euron säästöt, josta kunnat ovat ilmoittaneet pystyvänsä tekemään itse vain puolet.
Säästöt tarkoittavat tehostamista. Kahdeksan keskiuusmaalaisen kunnan liitoksesta syntyisi vain viisi ”cityä”, joiden palvelut liitosselvitys jakaa kolmeen ryhmään.
Cityalueen lähipalvelu olisi esimerkiksi päiväkoti ja neuvola.
Citypalvelua taas olisi kussakin viidessä cityssä vähintään yksi, esimerkiksi lukion toimipiste tai kiireetön terveyskeskusvastaanotto.
Viimeisin palvelu olisi vain yhdessä kahdeksasta kunnasta, esimerkiksi urheilu- ja liikuntakeskus tai terveyskeskuksen ympärivuorokautinen vastaanotto.
Suurkunta ei kuitenkaan toteutune. Esimerkiksi Nurmijärvi epäilee sitä suuresti. Se sijaitsee sivussa ja pelkää jäävänsä vielä sivummalle, jos palvelut keskittyvät viiteen cityyn ja pääradan varteen.
”Emme ole liittymässä isoon kuntaan”, sanoo kunnanvaltuuston puheenjohtaja Petri Kalmi (kesk.), joka pitää talouslaskelmia toivotaan, toivotaan -ajatteluna.
”Uudellamaalla on jatkossakin itsenäisiä kuntia. Sote-asiat ja paikalliset palvelut voidaan toteuttaa nykykunnissa tai kuntayhteistyönä ilman kuntaliitoksia, samoin henkilöstö- ja sähköisten palveluiden säästöt.”
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
