Suomalaismepit tyytyväisiä äänestystuloksiin
STRASBOURG (MT)
Suomalaiset europarlamentaarikot pitävät cap-äänestyksen tuloksia Suomen kannalta pääasiassa myönteisinä. Lähes kaikki mepit äänestivät pitkälti maatalousvaliokunnan esitysten mukaisesti.
Maatalousvaliokunnassa varajäsenenä istuva Petri Sarvamaa antaa tulokselle kouluarvosanan 9-.
”Tuotantoon sidottujen tukien nousu 15 prosenttiin on loistava asia. Erittäin merkittävää on myös, että parlamentti kaatoi turvemaiden kyntökiellon ja sokerikiintiöille luvataan jatkoa. Viherryttämisessä kaikki lievennykset eivät kuitenkaan menneet läpi”, kokoomusmeppi sanoo.
Myös maatalousvaliokunnan toinen suomalainen varajäsen Riikka Manner (kesk.) sanoo olevansa suhteellisen tyytyväinen äänestykseen.
”Olisin mielellään nähnyt viherryttämisen ja ympäristötuen linkin lopputuloksessa. Hyviä asioita ovat kuitenkin hiilirikkaiden maiden kyntökiellon kaatuminen ja vahva tuki tuotantoon sidotuille tuille. Sokerikiintiöt saavat myös jatkoa ja maidolle tulee sääntelymekanismeja.”
Kokoomuksen Eija-Riitta Korhola kehuu pitkälti samoja asioita kuin kollegansa.
”Turvemaiden raivauskiellon osalta parlamentin esitys on kohtuullisempi. Sillä on pieni merkitys kasvihuonekaasujen vähentämiselle, mutta suuri merkitys Suomen maataloudelle. Huonoa on tukijärjestelmän monimutkaisuus viljelijälle.”
Keskustan Anneli Jäätteenmäki puolestaan kiittelee suomalaismeppien yhteistyötä.
”Suomalaisten meppien aktiivinen työ EU:n maatalousuudistuksen parissa toi selkeitä parannuksia komission ehdotuksiin. Tästä on hyvä aloittaa viralliset neuvottelut jäsenmaiden ja komission kanssa.”
Hän patistelee myös Suomen hallitusta turvemaiden raivauskysymyksessä.
”Raivauskielto kohtelisi epäreilulla tavalla erityisesti Pohjois-Suomen laajentavia kotieläintiloja. Toivon, että Suomen hallituskin ymmärtää asian tärkeyden ja tukee nyt parlamenttia asiassa.”
Hannu Takkula (kesk.) arvioi viherryttämisen nousevan kiistakysymykseksi trilogineuvotteluissa, koska mepit eivät päässeet yksityiskohdista sopuun.
”Muuten tulokseen voi olla tyytyväinen. Esimerkiksi hiilirikkaiden maiden ensikyntökielto kaatui. Sillä on suuri vaikutus Pohjois-Suomelle. Sokerikiintiöiden jatkuminen vuoteen 2020 on erittäin hieno asia. Myös tuotantoon sidotut tuet saivat vahvan kannatuksen.”
RKP:n Nils Torvaldsin mielestä pitkän ja monimutkaisen äänestyksen tulos oli tyydyttävä.
”Suurin osa Suomelle tärkeistä asioista meni läpi, mutta toki tulos olisi voinut olla parempi. Viherryttämisestä tulee vielä vaikeat neuvottelut.”
Kristillisdemokraattien Sari Essayah toivoo cap-uudistuksesta pikaista päätöstä.
”Toivottavasti neuvotteluissa komission ja neuvoston kanssa päästään nopeasti yhteisymmärrykseen, jotta viljelijät pääsisivät suunnittelemaan turvallisesti omaa työtään.”
Essayah kertoo tukeneensa pitkälti valiokunnan kantaa, koska siinä oli huomioitu Suomelle tärkeät asiat. ”Luomun ja geenimuuntelun osalta äänestin tiukemman kannan puolesta kuin valiokunta esitti.”
SDP:n euroedustajat Liisa Jaakonsaari ja Mitro Repo kiittelevät parlamentin ymmärrystä Suomen pohjoisille oloille.
Ympäristöasiat olisi demarien mielestä voitu kuitenkin huomioida paremminkin.
”Viherryttämisen osalta parlamentti olisi voinut saada aikaan paremman ratkaisun. Pelkään tässäkin asiassa uuvuttavaa byrokratiaa”, Repo sanoo.
”Luomuviljely ja ympäristösuojelukysymykset pitäisi saada kuitenkin paremmin maanviljelyyn mukaan. Varsinkin luomutuotannolla saisi olla suotuisammat puitteet”, Jaakonsaari painottaa.
Vihreiden euroedustajat Satu Hassi ja Tarja Cronberg sen sijaan tyrmäävät täysistunnon näkemykset.
”On todella valitettavaa, ettei parlamentti halua päivittää Euroopan maataloutta tälle vuosisadalle. Maataloustukiin käytetyllä valtavalla rahalla pitäisi edesauttaa ilmastonsuojelua ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimista”, Hassi ja Cronberg valittavat.
He arvostelevat varsinkin vesipuitedirektiivin poistamista täydentävistä ehdoista.
”Maatalous on Itämeren suurin saastuttaja. Jos tiloja olisi vaadittu noudattamaan EU:n vesiensuojelulainsäädäntöä, kuten vesipuitedirektiiviä, maatalous ei voisi jatkaa sinilevän ruokkimista entiseen malliin.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
