Biotaloudessa on suuri mahdollisuus
Kuluvalla viikolla vietetään Euroopan laajuista biotekniikan viikkoa. Biotekniikan katsotaan alkaneen 60 vuotta sitten, kun dna-molekyylin rakenne selvitettiin.
Teemaviikon aikana esitellään suomalaisen biotekniikan huippuosaamista ja mahdollisuuksia, joita bioteknologia tarjoaa muun muassa ruuan tuotannossa, terveydenhuollossa ja energian tuotannossa.
Kemianteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Lepän mukaan Suomella on kaikki mahdollisuudet nousta Euroopan, jopa koko maailman biotekniikan veturiksi.
Leppä perustelee näkemystään sillä, että Suomessa on biomassoja eniten Euroopassa ja neljänneksi eniten maailmassa. Lisäksi meiltä löytyy kemian ja bioteknologian huippuosaamista, ja meillä on pitkät perinteet biomassojen hyödyntämisessä.
Biotekniikka saattaa kuulostaa tieteelliseltä ja vaikealta aiheelta, joka vaatii pitkäjänteistä tieteellistä tutkimusta. Osin näin onkin, mutta biotekniikka ja -talous ovat myös hyvin arkipäiväisiä asioita. Yhteistä huipputeknologialle ja arkipäiväiselle biotaloudelle on, että avainasemassa on suomalainen puu.
Väestönkasvun seurauksena vuoteen 2030 mennessä maailmassa tarvitaan 50 prosenttia enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Suomella on mahdollisuus olla merkittävästi mukana näissä tavoitteissa. Näiden kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan biotekniikkaa.
Suomen matka biotalouden kärkimaaksi on kuitenkin pitkä. Esimerkiksi viime talvena suomalaiset energiayhtiöt lisäsivät huomattavasti kivihiilen käyttöä kotimaisen polttoaineen kustannuksella. Kivihiilen lisääntyvä käyttö energiatuotannossa ei kerro uusiutuvan bioenergian kärkimaasta, vaan lyhytnäköisestä ja ilmaston kannalta turmiollisesta energiapolitiikasta.
Ilmaston lisäksi kysymys on taloudesta. Kuinka jatkuvasti velkaantuvalla kansantaloudella on varaa turvautua entistä enemmän tuontienergiaan ja hyljeksiä kotimaista vaihtoehtoa? Tilastojen mukaan vuonna 2011 Suomessa oli 12 kivihiilivoimalla sekä 13 monipolttolaitosta, jotka ovat käyttäneet myös kivihiiltä.
Ei ole mikään yllätys, että Sitran selvityksen mukaan kotimaisten uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöön liittyy positiivisia talous- ja työllisyysvaikutuksia erityisesti kunta- ja aluetaloudessa.
Sitran laskelmien mukaan esimerkiksi Kuopion kaupunki ja kotimaisen puupolttoaineen tuotantoketjuun osallistuvat yritykset hyötyisivät lähes seitsemän miljoonaa euroa vuosittain, jos Kuopion Energia käyttäisi kivihiilen sijaan puuhaketta. Lisäksi puuhakkeen tuotanto ja kuljetukset työllistäisivät kolme kertaa enemmän kivihiileen verrattuna.
Sitran lähienergiatyön johtavan asiantuntijan Karoliina Auvisen mielestä erityisesti julkisessa omistuksessa olevien voimaloiden investointipäätöksiä tehtäessä pitäisi ottaa huomioon yhtiökohtaisten kannattavuuslaskelmien lisäksi myös aluetaloudelliset vaikutukset.
Arkipäivän biotekniikkaa on myös puurakentaminen. Siinäkin meillä on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Biotekniikan avulla puusta voidaan valmistaa muun muassa liikennepolttoainetta ja nanokuituja. On hyvä, että metsäteollisuus kykenee uudistumaan ja pyrkii valmistamaan entistä korkeamman jalostusasteen tuotteita.
Uutta luotaessa ei sovi unohtaa myöskään perinteisiä tapoja puun hyödyntämisessä. Kehittyvä biotekniikka tuo myös niihin uusia mahdollisuuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
