Moni kauppa kieltäytyymyymästä punaisen listan kaloja
Harva ostaisi kaupasta tiikerin, pandan tai saimaannorpan lihaa. Sen sijaan uhanalaisia kaloja ja äyriäisiä pistellään poskeen surutta. Ympäristöjärjestö WWF on tehnyt vuosikausia töitä kuluttajien ohjaamiseksi vastuullisten kalapatojen ääreen.
Tulostakin on syntynyt, minkä osoittaa lukijoiden reagointi MT:ssä 16.1. julkaistuun juttuun. Siinä porvoolaisen kalatalon kauppias kertoi, että valikoimiin kuuluvat ankerias, miekkakala ja tonnikala ovat viljeltyjä.
Lukuisissa kommenteissa ihmeteltiin, viljelläänkö kyseisiä, uhanalaisiksi luokiteltuja, lajeja todella jossain päin maailmaa.
WWF:n suojeluasiantuntija Matti Ovaska ei ole kuullut miekkakalan tai ankeriaan viljelystä. Hän suosittelee muutenkin suhtautumaan kriittisesti valtamerten suurten petokalojen viljelyyn.
”Viljelty tonnikala ei ole villiä parempi vaihtoehto, koska poikaset pyydetään luonnosta ja vain kasvatetaan altaissa. Toki on olemassa myös kestävästi kalastettuja tonnikalakantoja.”
Suomen suosituin kalaruoka on norjalainen lohi. Se on merkattu WWF:n listalla keltaiseksi eli ostotilanteessa harkittavaksi. Lohen viljelyssä kuluu enemmän kalaa rehuna kuin mitä itse viljely tuottaa. Lisäksi viljelylaitosten karkulaiset aiheuttavat tautiriskin ja risteytyvät luonnonlohien kanssa.
Ovaska huomauttaa, että norjalaiset pyrkivät vastuullisempaan kasvatukseen ja ASC-sertifiointiin. Merkki takaa kalanviljelyn kestävyyden.
Myös paljon kulutettu tonnikala aiheuttaa päänvaivaa. Kaupallisesti tärkeitä tonnikalakantoja on yhteensä 28 ja niiden tila vaihtelee. Ovaska on huomannut, että tonnikalasäilykkeiden tiedoista on liki mahdotonta varmistaa vastuullisuutta.
”Toivoisimme pääsevämme kauppaketjujen kanssa keskustelemaan, mistä tonnikalaa kannattaa hankkia.”
Kaikkein uhanalaisinta sinievätonnikalaa ei tuoda Suomeen. Ovaskan mukaan sen kalastusta säädellään huomattavasti tiukemmin kuin jokin aika sitten.
Lounasravintoloista tuttu haimonni eli pangasius saapuu Suomeen Thaimaasta tai Vietnamista. WWF:n mukaan kalan tuotantoon liittyy paljon ongelmia kuten ravinne- ja lääkeainekuormitusta vesistöihin. Rajusti kasvavan kysynnän vuoksi uusia altaita raivataan arvokkaille kosteikkoalueille.
Kehitystäkin on tapahtunut, sillä nykyään pangasiusta saa myös ASC-sertifioituna.
Pakastekalapakkauksista tuttu MSC-sertifikaatti puolestaan takaa, että kala on pyydetty kestävistä luonnonkannoista. Sertifikaatin ongelma on, ettei kalatiskillä saa käyttää logoa, ellei koko kauppaketju ole sertifioinut itseään. Siksi asiakkaan kannattaa aina kysyä sertifiointia ja alkuperää.
Moni suomalainen kalaketjun toimija on sitoutunut noudattamaan WWF:n ohjeistusta. Ovaskan havaintojen mukaan kaupat ja ravintolat noudattavat tekemiään sitoumuksia hyvin.
”Töitä tehdään paljon vastuullisuuden varmistamiseksi. Välttämättä kaikki valinnat eivät kuitenkaan pohjaudu pelkkiin WWF:n suosituksiin.”
Ovaskan mukaan myös kuluttajat ovat yhä kiinnostuneempia kalojen alkuperästä. WWF:n nettisivuilla julkaistun tutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia suomalaisista ei hyväksy uhanalaisten kalojen kauppaa.
Uhanalaisilla kaloilla ei ole Suomessa juurikaan lainsuojaa. Lisäturvaa on kuitenkin tulossa, sillä kalastuslaki on lausuntokierroksella.
Ovaska toivoo, että laki määräisi vapauttamaan luonnossa syntyneet meritaimenet. Saaliiksi saisi ottaa vain istutettuja meritaimenia.
Meritaimenen alamittaa nostettiin vastikään ja saimaannieriä rauhoitettiin kokonaan ensimmäisenä kalalajina Suomessa.
”Oikeaan suuntaan mennään, vaikka tekemistä riittää.”
WWF päivittää kalaopastaan jälleen tänä vuonna.
KATJA LAMMINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
