Viljelijät törmäävät huonoon hallintoon jatkuvasti
minna-mari kaila
”Suomen pitäisi vaatia, että Euroopan unioni noudattaa hyvän hallinnon periaatteita”, toteaa maatalousjohtaja Minna-Mari Kaila Maa- ja metsätaloustuottajain keskusiliitosta (MTK).
”Silloin suomalaisilla viranomaisilla olisi mahdollisuus noudattaa hyvää hallintotapaa myös omassa työssään.”
Kaila kertoo, että Euroopan komissio asettaa kehyksiä ja aikatauluja, jotka tekevät hyvästä hallinnosta mahdotonta. Linjaukset tulevat myöhässä, mutta viranomaisten ja viljelijöiden pitää noudattaa säädöksiä ajoissa.
Aina ohjelmakauden vaihtuessa maataloustukien ehdot muuttuvat. Viljelijät joutuvat tänäkin keväänä hyvin lyhyessä ajassa perehtymään sopimusehtoihin.
”Edellistä ohjelmakautta ei voinut jatkaa”, Kaila kertoo.
”Viljelijät olisivat jääneet ilman tukia, jos Suomessa olisi päätetty valmistella uusi ohjelma rauhassa.”
Viljelijän ei pitäisi joutua vastaamaan asioista, jotka eivät ole hänen hallittavissaan. Peltojen pinta-alamittaus aiheuttaa paljon tukien takaisinperimistä.
”Aiempi periaate oli, että jos hallinto on hyväksynyt pinta-alat, viljelijä ei saanut rangaistusta, jos tarkastaja totesi pinta-alan toiseksi”, Kaila kertoo.
”Nykyään viljelijä vastaa virheestä aina, vaikka ongelma on hallinnon mittaustavan epätarkkuus.”
Myös kohtuullisuutta kaivataan. Jos viljelijä on ilmoittanut vasikoiden syntymät myöhässä, se vaikuttaa täydentävien ehtojen kautta kaikkiin tukiin. Tilalta voidaan periä takaisin jopa kymmeniätuhansia euroja.
Rea Peltola
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
